Sairastuneen lapsen ja nuoren arki

Lapsi tarvitsee tietoa omasta sairaudestaan. Tiedon tarve ja sen ymmärtäminen riippuu lapsen iästä ja kehitystasosta. Ennen sairaalaan menoa annettu tieto tulevista toimenpiteistä ja tutkimuksista helpottaa lapsen henkistä valmistautumista. Sairaalassa lapset pelkäävät yleensä eniten yksinjäämistä ja toimenpiteistä aiheutuvaa kipua. Leikissä lapsi ilmaisee pelkojaan ja käsittelee tunteitaan ja ajatuksiaan.

Lapsi pohtii herkästi, miksi juuri hän on sairastunut. Pitkäaikaissairaat lapset voivat verrata itseään terveisiin sisaruksiinsa tai koulutovereihinsa. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän löytää itselleen ystäviä ja kokee tulevansa hyväksytyksi ikätoveriensa seurassa.

Pitkäaikaisesti sairastunut lapsi tai nuori voi joutua muita helpommin koulukiusatuksi. Ulospäin näkyvät muutokset saattavat aiheuttaa koulutovereissa ristiriitaisia tunteita, mitkä voivat ilmetä häiritsevänä käytöksenä, pelkona, kiusoitteluna tai kiusaamisena.

Murrosiässä nuori miettii uudella tavalla omaan terveyteensä liittyviä asioita. Hän pohtii sairauden kulkua, aiempia hoitoja ja niiden vaikutuksia elämään. Sairauden mahdollisesti tuomat rajoitukset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden suunnitteluun ja myös arjen jaksamiseen.

Navigointi: Osion sisältö

Lapsi sairaalassa

Lapselle sairautta ja hoitoa koskevia asioita kerrottaessa on otettava huomioon lapsen sen hetkinen tilanne. Rehellisyydellä ja totuuden mukaisilla vastauksilla voidaan helpottaa lapsen pelkoa ja jännitystä. Liian aikaisin kerrotut asiat voivat tosin herättää etenkin pienissä lapsissa ahdistusta ja pelkoa. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja tietävät miten on parasta toimia.

Lue lisää

Leikki ja virikkeet

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia. Leikkiessään lapsi oppii ja harjoittelee uusia taitoja sekä tutustuu uusiin asioihin. Leikki tuottaa lapselle mielihyvää sekä antaa energiaa ja voimavaroja selviytyä vaikeistakin tilanteista. Leikissä lapsi ilmaisee pelkojaan, jäsentelee tilannettaan ja käsittelee oman sisäisen luovuutensa avulla tunteitaan ja ajatuksiaan.

Lue lisää

Psyykkinen kehitys

Lapsen sairastuessa vanhemmat joutuvat miettimään uudella tavalla suhtautumistaan elämään ja kuolemaan. He joutuvat auttamaan lasta selviämään ja käsittelemään sairauden tuomia haasteita, vaikka eivät itsekään tietäisi, mitä asiasta ajattelevat. Lapsen hyvinvointi on riippuvaista vanhempien hyvinvoinnista. Mitä paremmin vanhemmat ovat sopeutuneet lapsen sairauteen ja sen vaatimaan hoitoon sekä löytäneet omat selviytymiskeinonsa ja voimavaransa, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on samaan.

Lue lisää

Koulunkäynti

Pitkäaikaisesti sairastunut lapsi tai nuori voi joutua muita helpommin koulukiusatuksi. Ulospäin näkyvät muutokset saattavat aiheuttaa koulutovereissa ristiriitaisia tunteita, jotka voivat ilmetä häiritsevänä käytöksenä, pelkona, kiusoitteluna tai kiusaamisena. Dialyysissä olevalla voi olla dialyysikatetri vatsassa. Elinsiirron saaneella on leikkausarpi. Hyljinnänestolääkitys voi aiheuttaa poskien pyöristymistä, liiallista ihokarvojen kasvua tai ikenien liikakasvua.

Lue lisää

Sisarukset

Lapsen sairaus vaikuttaa myös hänen sisaruksiinsa. Sisarukset ovat huolissaan ja hädissään. He pelkäävät sisarukselle tehtäviä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä sekä hänen kuolemaansa. He ovat huolissaan siitä, kärsiikö heidän sisaruksensa kivusta, pelottaako häntä, joutuuko hän olemaan paljon yksin, koska hän pääsee kotiin, koska arki palaa ennalleen. He saattavat miettiä, muuttuuko sisarus toisenlaiseksi sairauden tai elinsiirron myötä.

Lue lisää

Vanhempien parisuhde

Lapsen sairaus herättää vanhemmissa paljon erilaisia tunteita. On normaalia kokea epätietoisuutta, syyllisyyttä, kieltämistä, vihaa ja surua tai kysyä, miksi tämä tapahtui juuri meille. Tunteiden käsittely on tärkeää. Vanhempien on puhuttava toisilleen ja käytävä yhdessä läpi ajatuksiaan ja tunteitaan. Ahdistuksen jakaminen puolittaa taakkaa, lähentää parisuhdetta ja auttaa selviytymään.

Lue lisää

Nuoren tukeminen

Nuoruus on voimakasta psykologisen kasvun aikaa. Murrosiän hormonitoiminnan lisääntyminen ja fyysinen kasvu muuttavat lapsen psyykkistä tasapainoa. Murrosiässä nuori miettii uudella tavalla omaan terveyteensä liittyviä asioita. Hän pohtii sairauden kulkua, aiempia hoitoja ja niiden vaikutuksia elämään. Sairauden mahdollisesti tuomat rajoitukset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden suunnitteluun ja myös arjen jaksamiseen.

Lue lisää