Lapsi ja elinsiirto
Elinsiirron jälkeen lapsen hoito sairaalassa kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoon. Lapset toipuvat yksilöllisesti ja hoitoajat vaihtelevat. Kotiutumisen jälkeen elinsiirron saaneet lapset käyvät säännöllisesti poliklinikalla ja osastokontrolleissa. Ensimmäisten elinsiirron jälkeisten kuukausien aikana lapsi on herkkä tulehduksille ja hylkimisreaktioille. Toipuminen kestää noin kuusi kuukautta, mutta kouluun tai päivähoitoon lapsi voi palata 6–12 viikon kuluttua elinsiirrosta.
Suomessa lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty Uuteen lastensairaalaan, jossa myös kaikki siirtoa odottavat ja siirron saaneet lapset ovat seurannassa aikuisikään saakka. Lapset käyvät seurannassa myös omassa keskussairaalassa. Elinsiirto vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuoltohenkilöstön ja lapsen vanhempien kesken. Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää ilman merkittäviä rajoituksia, mutta hylkimisen estävää lääkitystä tarvitaan loppu elämän ajan.
Navigointi: Osion sisältö
Lasten ja nuorten hyljinnänestolääkitys
Elinsiirron jälkeen vastaanottajan elimistö tunnistaa vieraan kudostyypin ja käynnistää hylkimisreaktion. Hyljinnänestolääkkeet vähentävät hyljintäreaktiolle tärkeiden valkosolujen jakautumista sekä tulehdusreaktion käynnistymiseen johtavien välittäjäaineiden vapautumista verenkiertoon. Hyljinnänestolääkitys on elinikäinen.
Lue lisää
Infektiot
Elinsiirron saaneen lapsen infektioriski riippuu hyljinnänestolääkityksen voimakkuudesta ja lääkeyhdistelmästä. Alussa lääkkeiden annokset ovat suuria ja tavoitepitoisuudet korkeita, mikä voi altistaa infektioille.
Lue lisää
Ihosairaudet
Hyljinnänestolääkitys lisää riskiä sairastua syöpään. Noin 15–20 prosentille aikuispotilaista kehittyy 10 vuoden kuluessa ihosyöpä, suurimmalle osalle tyvi- tai okasolusyöpä.
Lue lisää
Hampaiden hoito
Elinsiirtoa edeltävät sairaudet, niiden lääkehoito ja siirron jälkeinen hyljinnänestolääkitys voivat aiheuttaa muutoksia suuhun ja hampaisiin. Suun alueen sairaudet voivat lisätä joidenkin sairauksien riskiä tai vaikuttaa haitallisesti jo todettuun sairauteen. Elinsiirron saaneen lapsen ja nuoren on pidettävä hyvää huolta hampaistaan.
Lue lisää
Silmien seuranta
Ennen elinsiirtoleikkausta pyritään suorittamaan täydellinen silmätutkimus, vaikka epäilyjä silmäongelmista ei olisi. Lapsen myöhemmin saama lääkitys voi aiheuttaa muutoksia myös silmiin. Mahdolliset perustaudin tai lääkkeiden aiheuttamat haitat on huomattava ja hoidettava ajoissa, jotta pysyviä vaurioita ei pääse syntymään. Elinsiirron saaneiden lasten silmälääkäriseuranta toteutetaan omassa sairaalassa.
Lue lisää
Liikunta
Liikunta parantaa kuntoa eli fyysistä suorituskykyä. Se vahvistaa lihaksia, parantaa nivelten liikkuvuutta, vahvistaa luustoa, auttaa painonhallinnassa ja painon pudotuksessa sekä laskee verenpainetta. Liikunta myös tuottaa sekä fyysistä että psyykkistä mielihyvää ja tyydyttää sosiaalisia tarpeita.
Lue lisää