Siirry sisältöön

Tutkimuksessa selvitetään näöntarkkuus, mahdollisen karsastus, silmien liikelaajuudet ja yhteisnäkö. Lisäksi tutkitaan silmien etuosien rakenteet kuten sarveiskalvot ja mykiöt ja mitataan silmänpaineet. Lapselle tiputetaan mustuaista laajentavia tippoja, jotta saadaan mitattua silmän taittovoima ja tutkittua silmänpohjat. Erityisesti kiinnitetään huomio näköhermon päähän, verkkokalvojen rakenteeseen ja verisuoniin. 

Hyljinnänestolääkityksestä eniten silmäongelmia aiheuttaa kortisoni, joka pitkään käytettynä voi samentaa silmien mykiöitä, jolloin puhutaan harmaakaihista. Lievänä siitä ei ole mitään haittaa, mutta joskus samentunut silmän mykiö joudutaan poistamaan leikkauksella ja korvaamaan se muovisella tekomykiöllä, jolloin näöntarkkuus palautuu useimmiten normaaliksi. Harmaakaihin kehittyminen elinsiirron saaneilla lapsilla ja nuorilla on hyvin harvinaista.

Kortisoni voi myös nostaa silmänpainetta yli normaalilukemien, jolloin kyseessä on glaukooma eli silmänpainetauti. Kohonnutta silmänpainetta voidaan alentaa tipoilla tai tarvittaessa painetta alentavalla leikkauksella. Erittäin harvoin silmän värikalvolle voi tulla hieman kasvainta muistuttava muutos, joka häviää lääkitystä muuttamalla.

Kuivasilmäisyys on elinsiirron saaneilla lapsilla melko tavallinen kiusa. Silmissä on kirvelyä ja punoitusta, ja ne voivat vetistää. Luomien reuna voi olla punoittava ja karstainen, ja luomien iho tuntuu kuivalta. Silmälääkärin suorittamassa mikroskooppitutkimuksessa sarveiskalvon pinta on epätasainen ja siinä on pistemäisiä harmaita kuivumisen aiheuttamia merkkejä. Oireita voi pahentaa kuiva huoneilma, tuuli, veto ja lämpö. Myös pitkäaikainen lukeminen tai tietokoneen katselu voivat pahentaa kuivumista. Apteekista saa kuivasilmäisyyteen valmisteita ilman lääkemääräystä. Lievempiin oireisiin riittävät vesimäiset tipat mutta hankalampaan kuivumiseen tarvitaan geelimäistä valmistetta tai mahdollisesti vielä paksumpaa silmäsalvaa.