Munuaistaudit
Munuaistauti voi olla primaari eli oma sairautensa tai sekundaari eli se voi tulla toisen sairauden liitännäissairautena. Primaareja munuaistauteja ovat esimerkiksi polykystinen munuaistauti (ADPKD), munuaiskerästulehdukset (glomerulonefriitit) ja suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi. Monet muut sairaudet saattavat vaurioittaa munuaisia, esimerkiksi tyypin 1 ja 2 diabetes, verenpainetauti, verisuonitulehdukset (vaskuliitit) ja reumaattiset sairaudet, erityisesti SLE.
Polykystisessä munuaistaudissa munuaisiin kehittyy nesteen täyttämiä rakkuloita. Varsinainen munuaisten vajaatoiminta kehittyy kuitenkin yleensä hitaasti. Sairaus voi olla pitkään oireeton ja se etenee kaikilla sairastuneilla eri tavalla. Kipu vatsassa, selässä tai kyljessä on yleinen oire ja se voi liittyä rakkulan puhkeamiseen tai infektioon. Pitkäaikainen särky johtuu kookkaista munuaisista ja rakkuloista. Viidesosalla sairastuneista on kohonnut verenpaine jo alle 20-vuotiaana. Korkean verenpaineen voi havaita vain mittaamalla, sillä se ei aina aiheuta oireita. Lapsella on 50 prosentin mahdollisuus saada sairaus, jos se on toisella vanhemmista.
Glomerulonefriitit eli munuaiskerästulehdukset ovat monimuotoinen ryhmä erilaisia munuaissairauksia, joiden diagnoosi ja luokittelu perustuvat munuaisbiopsiaan. Niiden oireita ovat verivirtsaisuus, runsas valkuaisvirtsaisuus tai runsaat turvotukset. Glomerulonefriittejä ovat muun muassa IgA-glomerulonefriitti, fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi (FSGS), minimal change glomerulonefriitti ja membranoosi glomerulonefriitti. Glomerulonefriitit vaativat lääkehoitoa ja seurantaa. Lääkehoidon voimakkuus ja laatu määräytyvät glomerulonefriitin tyypin ja vaikeusasteen perusteella. Hoidot ja ennuste ovat eri hyvin vaihtelevia jopa samannimisessä taudissa.
Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi on perinnöllinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jota sairastavia lapsia syntyy 2–4 vuodessa. Ainoa parantava hoito on munuaisten poisto ja munuaisensiirto. Munuaisten toimintaa korvataan dialyysihoidolla ennen munuaisensiirtoa, joka voidaan tehdä lapsen painaessa vähintään 9–10 kg.
Diabeteksesta aiheutuvan munuaisten vajaatoiminnan eli diabeettinen munuaistaudin kehittymisen riskiä lisäävät huono verensokeritasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi ja perinnölliset tekijät. Albuminuriaa ja GFR:ää tulee seuloa vuosittain tyypin 1 diabeetikoilta, kun tauti on kestänyt yli 5 vuotta, ja tyypin 2 diabeetikoilta heti taudin toteamisen jälkeen. Kun diabeteksessa todetaan valkuaisen (albumiinin) erittymisen virtsaan lisääntyneen, hoidolla pyritään estämään munuaisvaurion eteneminen.
Nefroskleroosi on valtimokovettuma- ja verenpainetautiin liittyvä munuaissairaus, jossa verta suodattavat munuaiskeräset arpeutuvat.
Munuaiskasvaimet löytyvät yleensä jonkin muun kuvantamisen yhteydessä. Munuaiskasvaimia on erilaisia ja kaikki eivät ole pahanlaatuisia. Yleensä tehdään ultra-äänitutkimus ja tarvittaessa otetaan munuaisen kasvaimesta koepala. Näiden perusteella urologi suunnittelee hoidon. Pahanlaatuiset kasvaimet hoidetaan yleensä leikkaamalla, säästäen mahdollisimman paljon munuaiskudosta. Leikkauksen jälkeen yleensä riittää seuranta. Yleensä munuaiskasvaimet eivät johda munuaisten vajaatoimintaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, että molemmissa munuaisissa on pahanlaatuiset kasvaimet ja molemmat munuaiset joudutaan poistamaan, tarvitaan dialyysihoitoa.
Myyräkuumeen aiheuttaa metsämyyrän levittämä puumalavirus. Usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista hengittämällä myyrän eritteiden saastuttamaa pölyä. Suurin osa tautitapauksista ajoittuu elo- ja tammikuun välille. Myyräkuumeen tyypilliset oireet ovat äkillisesti alkava korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut sekä näköhäiriöt. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan.
Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkehoitoa, vaan hoidossa tuetaan elimistön eri järjestelmien toimintaa. Tauti parantuu vähitellen itsestään. Lievät myyräkuumetapaukset hoidetaan kotihoidossa tai vuodeosastolla, hankalaoireiset tarvitsevat sairaalahoitoa. Riittävästä nesteen saannista huolehtiminen ja kipujen hoito ovat hoidossa tärkeitä. Myyräkuumeen pitkäaikaisennuste on hyvä, vaikka väsymys voi jatkua useita viikkoja.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ruokavalio
Ravitseva ruoka saa voimaan hyvin. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle se voi tarkoittaa erilaista ruokavaliota kuin muille., mutta munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ruoka voi olla monipuolista, värikästä ja maukasta.
Dialyysihoito
Dialyysi korvaa osittain munuaisen toimintaa. Dialyysihoitoa voidaan tehdä kotona tai hoitoyksikössä veriteitse tai käyttämällä omaa vatsakalvoa hyödyksi. Dialyysi auttaa munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamiin oireisiin, kuten väsymykseen, pahoinvointiin ja ihon kutinaan.
Lue lisää
Munuaisensiirto
Munuaisensiirto on munuaisten vajaatoiminnan parasta hoitoa niille, joille se on soveltuva. Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen.
Lue lisää
Oireenmukainen hoito
Dialyysihoito ei välttämättä aina paranna ennustetta, toimintakykyä tai elämänlaatua. Se, että dialyysihoitoa ei aloiteta, ei tarkoita sitä, että sairastunutta ei hoidettaisi.
Lue lisää