Siirry sisältöön

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla lapsilla kuona-aineiden kertyminen elimistöön aiheuttaa samanlaisia oireita ja tämän vuoksi pelkkä anemian korjaaminen ei poista kaikkia oireita.

Munuaisten vajaatoimintaan liittyvää anemiaa kutsutaan renaaliseksi anemiaksi. Munuaisten vajaatoiminnassa niiden kyky tuottaa punasolujen muodostumiseen tarvittavaa erytropoietiinia vähenee. Anemian syynä voi olla myös yksipuolisesta ruokavaliosta johtuva raudanpuute, sillä munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lasten ruokahalu on usein huono. Raudan tärkeimpiä lähteitä ovat lihatuotteet, sisäelimet ja täysjyväviljatuotteet, joiden käyttöä joudutaan rajoittamaan fosfaatin, kaliumin ja valkuaisaineiden liiallisen kertymisen vuoksi.

Ennen hoidon aloittamista selvitetään johtuuko anemia erytropoietiinin puutoksesta, raudanpuutteesta tai muusta syystä. Verestä tutkitaan punasolujen koko ja niiden sisältämän hemoglobiinin määrä, kypsyvien punasolujen eli retikulosyyttien määrä, veren rautapitoisuuden sekä raudan kuljetukseen (transferriini) ja varastointiin (ferritiini ja transferriinireseptori) tarvittavien tekijöiden pitoisuus.

Raudanpuutteesta johtuva anemia hoidetaan ravitsemusterapeutin ruokavalioneuvonnan ja rautalisän avulla. Raudan imeytymistä voidaan tehostaa välttämällä runsaasti kalsiumia sisältävien ruoka-aineiden sekä kalsiumvalmisteiden ja rautalisän yhtäaikaista käyttöä (suositeltu väli 1–2 tuntia). Rautalisä voi aiheuttaa melko usein vatsavaivoja, muun muassa kipua, ummetusta ja ripulia. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien anemian hoito vaatii yleensä synteettisen erytropoietiinin eli EPO-hoidon aloittamista. EPO annostellaan yleisimmin ihonalaisesti. Punasolutuotannon lisääntyminen vaatii riittäviä rautavarastoja. Tämän vuoksi EPO-hoitoon yhdistetään lähes poikkeuksetta rautalisä.