Lasten munuaisten vajaatoiminta
Lasten kohdalla pyritään mahdollisuuksien puitteissa munuaisensiirtoon ennen dialyysi- eli keinomunuaishoidon aloittamista. Dialyysi aloitetaan, kun omien munuaisten toiminta heikkenee niin voimakkaasti, että muut tukihoidot eivät enää riitä elimistön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Suomessa aloitetaan vuosittain noin kymmenelle lapselle dialyysihoito.
Onnistuneen munuaisen siirron jälkeen lapsi tarvitsee elinikäisen hylkimistä estävän lääkityksen. Siirron jälkeen voi elää tavallista elämää ilman suuria rajoituksia.
Kasvuhäiriö, aliravitsemus ja kivennäisaineravitsemuksen häiriöt ovat tavallisia, kun lapsella on munuaisten vajaatoiminta. Ruokavalion tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren kasvu.
Munuaisten vajaatoiminnassa elimistön luusto- ja mineraaliaineenvaihdunta häiriintyy, minkä seurauksena voi syntyä renaalinen eli munuaisperäinen luustosairaus. Sen ehkäisyssä ja hoidossa on tavoitteena ylläpitää luiden ja lihasten terveyttä, turvata lapsen pituuskasvun mahdollisimman hyvä kehittyminen sekä estää verisuoni- ja lihaskalkkeutumien syntymistä.
Anemia tarkoittaa veren punasolujen tai punasolujen sisältämän hemoglobiinipitoisuuden vähäisyyttä veressä. Anemian yleisimmät aiheuttajat ovat raudanpuute (yksipuolinen ruokavalio), verenhukka esimerkiksi leikkauksen jälkeen, luuytimen toimintahäiriö ja punasolujen poikkeava hajoaminen (autoimmuunitaudit, tietyt perinnölliset sairaudet, myrkytykset).
Munuaisten vajaatoiminnan hoito
Munuaisten vajaatoiminnan hoito perustuu lääke-, ravitsemus- ja leikkaushoitoon. Vaikeimmissa tapauksissa aloitetaan dialyysi- eli keinomunuaishoito.
Ruokavalion tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren kasvu, vähentää munuaisten vajaatoiminnasta johtuvia oireita ja ylläpitää mahdollisimman hyvä aineenvaihdunnan tasapaino. Ruokavalio suunnitellaan yksilöllisesti munuaisten toiminnan, lapsen iän, kasvun ja laboratoriokokeiden perusteella.
Munuaisten vajaatoiminnassa elimistön luusto- ja mineraaliaineenvaihdunta häiriintyy, jolloin voi syntyä munuaisperäinen luustosairaus. Sen ehkäisyssä ja hoidossa on tavoitteena ylläpitää luiden ja lihasten terveyttä, turvata lapsen pituuskasvun mahdollisimman hyvä kehittyminen sekä estää verisuoni- ja lihaskalkkeutumien syntymistä.
Munuaisten vajaatoimintaan liittyy yleensä anemiaa, jota hoidetaan rautalääkityksellä. Vaikean anemian hoito vaatii yleensä EPO- eli erytropoietiinihoidon aloittamista.
Navigointi: Osion sisältö
Munuaissairaan lapsen ravitsemus
Kasvuhäiriö, aliravitsemus ja kivennäisaineravitsemuksen häiriöt ovat tavallisia, kun lapsella on munuaisten vajaatoiminta. Ruokavalion tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren kasvu, vähentää munuaisten vajaatoiminnasta johtuvia oireita ja ylläpitää mahdollisimman hyvä aineenvaihdunnan tasapaino. Hyvä ravitsemus auttaa jaksamaan, parantaa elämänlaatua ja ehkäisee pitkäaikaiskomplikaatioita.
Lue lisää
Lasten luustosairaus
Munuaisten vajaatoiminnassa elimistön luusto- ja mineraaliaineenvaihdunta häiriintyy, minkä seurauksena voi syntyä renaalinen eli munuaisperäinen luustosairaus. Sen ehkäisyssä ja hoidossa on tavoitteena ylläpitää luiden ja lihasten terveyttä, turvata lapsen pituuskasvun mahdollisimman hyvä kehittyminen sekä estää verisuoni- ja lihaskalkkeutumien syntymistä.
Lue lisää
Lasten anemia
Anemia tarkoittaa veren punasolujen tai punasolujen sisältämän hemoglobiinipitoisuuden vähäisyyttä veressä. Munuaisten vajaatoiminnassa anemia johtuu pääsiassa punasolujen muodostumista edistävän hormonin eli erytropoietiinin (EPO) puutteesta. Anemia ilmenee väsymyksenä, huonovointisuutena, haluttomuutena, keskittymisvaikeutena, huonontuneena rasituksen sietokykynä ja kasvun hidastumisena.
Lue lisää