Lasten munuaisensiirto
Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 10–15 munuaisensiirtoa. Näistä noin puolessa munuaisen luovuttajana on ollut toinen vanhemmista tai muu elävä luovuttaja.
Lasten munuaisensiirron yleisin syy on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Näissä tapauksissa munuaisensiirto tehdään yleensä 1–2 vuoden iässä. Toiseksi suurin munuaisensiirtoa tarvitseva ryhmä on virtsateiden rakennevikoja ja kehityshäiriöitä potevat lapset, jotka tarvitsevat munuaisensiirron yleensä kouluiässä.
Ennuste on hyvä. Munuaisensiirron saaneista suomalaislapsista 95 % on elossa 10–15 vuoden kuluttua siirrosta. Lapsuudessa munuaisensiirron saaneilla on edessä uusi munuaisensiirto aikuisena. Munuaisensiirrolla pyritään takaamaan lapselle ja nuorelle mahdollisimman normaali elämä.
Lasten elinsiirrot
Elinsiirto on hoitovaihtoehto, mikäli munuais- tai maksasairautta sairastavan lapsen elimen toimintaa ei muilla keinoin pystytä ylläpitämään tai toiminnan vaje huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Lasten elinsiirtoja on Suomessa tehty pian jo 600. Runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Lisäksi lapsille tehdään keuhkon-, sydämen- ja ohutsuolen siirtoja.
