Siirry sisältöön

Hyvän ravitsemustilan säilyttä­miseksi dialyysihoidossa menetetty­jen ravintoaineiden korvaaminen on välttämätöntä. Ravitsemustila vaikut­taa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Dialyysissä olevan on tarpeen syödä riittävästi, sillä vajaaravitsemus huo­nontaa yleiskuntoa ja lisää turvotuksia ja infektioita.

Dialyysissä oleva tarvitsee runsaasti proteiinia sisältävää syötävää. Sopiva fosforin, kaliumin ja nesteen määrä ruokavaliossa on yksilöllinen. Siihen vaikuttaa dialyysihoidon teho ja omi­en munuaisten jäljellä oleva toiminta. Fosforin ja kaliumin laskeminen milli­gramman tarkkuudella ei ole tarpeen, vaan merkittävää on, kuinka paljon fosforia tai kaliumia sisältävää ruokaa syö arkena. Dialyysissä oleva voi syödä hyvin ja nauttia herk­kuhetkistä.

Ruokavalio on aina yksilöllinen, joten tarkempia neuvoja kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä ja ravitsemusterapeutilta.

Riittävästi proteiinia

Dialyysihoidossa kehosta poistuu nes­teen ja kuona-aineiden lisäksi arvok­kaita ravintoaineita, muun muassa proteiinia. Dialyysin alkaessa proteii­nin tarve nousee 1,2–1,5 grammaan / ihannepainkilo päivässä. Dialyysissä olevan on tärkeää syödä päivittäin vähintään neljällä aterialla proteiini­pitoista ruokaa.

Runsaasti proteiinia, mutta kohtuul­lisesti fosforia sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi liha ja kala sekä leikkeleet ilman lisäainefosfaattia, raejuusto, rahka ja kananmunan valkuainen. So­pivia kasvikunnan proteiinin lähteitä ovat viljavalmisteet, linssit, pavut ja kikherneet sekä soijasta valmistetut jogurtin tai rahkan kaltaiset tuot­teet sekä tofu. Myös härkäpavusta, kaurasta ja soijasta valmistetuista tuotteista löytyy sopivia vaihtoehtoja kuten Härkis, Nyhtökaura ja Mifu.

Sopivasti nestettä, vähemmän suolaa

Ylimääräinen neste kehossa kuor­mittaa verenkiertoelimistöä ja voi aiheuttaa hengenahdistusta. Neste­rajoituksen noudattaminen ehkäisee myös hemodialyysin aikaista huono­vointisuutta. Jatkuva runsas nesteen­poiston tarve dialyysihoidon aikana rasittaa sydäntä. Nesteiden sopiva määrä on yksilöl­linen ja se määräytyy jäljellä olevan munuaistoiminnan mukaan.

Vähemmän suolaa sisältävä ruoka tukee nesteen saannin vähentämistä. Liiallinen suolan käyttö nostaa veren­painetta ja kerää nestettä. Suola myös janottaa. Aikuisen suositeltu päiväannos on alle 5 grammaa eli vajaa teelusikalli­nen suolaa. Suomalaiset saavat suu­ren osan suolastaan leivästä ja leivän päällisistä.

Niukasti fosforia

Munuaisten vajaatoiminnassa kyky poistaa fosforia heikkenee. Dialyy­sihoito ei poista fosforia riittävän tehokkaasti. Liiallinen fosfori kalk­keuttaa verisuonia ja haurastuttaa luustoa. Ruokavalion sopiva fosforimäärä on yksilöllinen. Ruokavalintojen merki­tys korostuu, koska proteiinipitoisten ruokien syöminen lisää myös fosforin saantia. Tarvittaessa käytetään lisäksi fosforin sitojalääkettä, joka vähentää ruoassa olevan fosforin imeytymistä. Lääkärin määräämiä fosforinsitoji­na käytettäviä kalsiumvalmisteita ja sevelameeri- tai lantaanikarbonaat­tivalmisteita tulee ottaa aterioiden yhteydessä tai juuri ennen ateriaa.

Fosforia on luontaisesti runsaasti maitotuotteissa, täysjyväviljassa ja lihassa. Lisäksi monessa teollisessa elintarvikkeessa fosforia on myös lisäaineena. Lisäainefosfori imeytyy elimistöön hyvin. Runsaasti lisäaine­fosforia sisältäviä ruoka-aineita ovat sulatejuusto, lihajalosteet ja lihaval­misteet, joissa on käytetty lisäaineita koodeilla E450-452 ja E338-341. Lisäaine voidaan myös mainita ilman E-koodia sanalla fosfaatti. Tuoreissa lihoissa, kaloissa tai sii­vekkäissä ei ole lisäainefosfaattia. Nykyään markkinoilla on myös lihavalmisteita, joissa ei ole käytetty lisäainefosfaattia. Ruoanlaitossa maitovalmisteet kannattaa korvata kasviras­va-, soija- tai kaurapohjaisilla tuotteilla, joihin ei ole lisätty fosfaattia (E341). Ruokakermoista kannattaa valita kasviöljy­pohjainen tuote eli kasviruokakerma.

Hiven kaliumia

Kaliumin liikasaanti voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä ja lihasten toimintahäiriöitä. Tarve vähentää kaliumia on hyvin yksilöllinen. Se riippuu dialyysihoidon tehosta, jäl­jellä olevasta omien munuaisten toi­minnasta ja lääkityksestä. Päivittäin dialyysihoitoa tekevät voivat yleensä syödä kaliumpitoisia ruokia huoletto­mammin.

Jos kaliumin saantiin pitää kiinnittää huomiota, kannattaa ensin miettiä kahvin, hedelmä- tai marjatäysme­hun ja perunan määrää ennen kuin vähentää kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Dialyysissä olevan päivittäiseen ruokavalioon voi kuulua 1–2 kuppia kahvia, 2 perunaa ja 1 dl tuoremehua tai hedelmä. Kasviksista kaliumia saa pois liotta­malla niitä runsaassa vedessä. Myös pakastetuotteissa kaliumia on vähem­män. Erityisen paljon kaliumia on kuivatuissa hedelmissä, suklaassa ja pähkinöissä.

Tarpeeksi kuitua

Ummetus voi nostaa kaliumia. Siksi on tärkeää lisätä kuidun määrää. Nauti viljavalmisteita jokaisella ate­rialla. Täysjyväviljassa on runsaasti kaliumia ja fosforia. Tästä huolimatta voit nauttia päivittäin hiutalepuuroja vaihdellen. Kuidun saantia lisää myös vaalean leivän kuten ohra- kaura- ja grahamleivän syöminen. Syö päi­vittäin myös annos kasviksia sekä tuoreena että keitettynä. Hedelmä ja annos marjoja lisäävät kuidun saantia. Kui­tua saa lisää sokerijuurikaskuidusta, psylliumista, pellavansiemenistä tai -rouheesta ja liotetuista luumuista

Oikea ravinto on tärkeä hoitomuoto munuaissairauden eri vaiheissa

Hyvä ruoka on nautinto vatsalle, silmille ja makunystyröille. Ravitseva ruoka saa voimaan hyvin. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle se tarkoittaa usein erilaista ruokavaliota kuin muille. Herkutteluhetkistä ei kuitenkaan tarvitse luopua. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ruoka voi olla monipuolista, värikästä ja maukasta.

Kirkas lohikeitto vaalenpunaisella lautasella, joka on puupöydällä.
Oppaan kannessa papupataa ja riisiä kulhossa.

Ruokavalio dialyysissä -opas

Liiton julkaisema Ruokavalio dialyysissä -opas kertoo, minkälainen on sopiva ruokavalio dialyysihoidossa. Oppaassa on käytännön esimerkkejä ja esimerkki päivän aterioista.

Opasta voi tilata ilmaiseksi kotiin tai sen PDF-tiedoston voi lukea liiton sivulta.