
Ruokavalio dialyysissä
Hyvän ravitsemustilan säilyttämiseksi dialyysihoidossa menetettyjen ravintoaineiden korvaaminen on välttämätöntä. Ravitsemustila vaikuttaa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Dialyysissä olevan on tarpeen syödä riittävästi, sillä vajaaravitsemus huonontaa yleiskuntoa ja lisää turvotuksia ja infektioita.
Dialyysissä oleva tarvitsee runsaasti proteiinia sisältävää syötävää. Sopiva fosforin, kaliumin ja nesteen määrä ruokavaliossa on yksilöllinen. Siihen vaikuttaa dialyysihoidon teho ja omien munuaisten jäljellä oleva toiminta. Fosforin ja kaliumin laskeminen milligramman tarkkuudella ei ole tarpeen, vaan merkittävää on, kuinka paljon fosforia tai kaliumia sisältävää ruokaa syö arkena. Dialyysissä oleva voi syödä hyvin ja nauttia herkkuhetkistä.
Ruokavalio on aina yksilöllinen, joten tarkempia neuvoja kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä ja ravitsemusterapeutilta.
Riittävästi proteiinia
Dialyysihoidossa kehosta poistuu nesteen ja kuona-aineiden lisäksi arvokkaita ravintoaineita, muun muassa proteiinia. Dialyysin alkaessa proteiinin tarve nousee 1,2–1,5 grammaan / ihannepainkilo päivässä. Dialyysissä olevan on tärkeää syödä päivittäin vähintään neljällä aterialla proteiinipitoista ruokaa.
Runsaasti proteiinia, mutta kohtuullisesti fosforia sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi liha ja kala sekä leikkeleet ilman lisäainefosfaattia, raejuusto, rahka ja kananmunan valkuainen. Sopivia kasvikunnan proteiinin lähteitä ovat viljavalmisteet, linssit, pavut ja kikherneet sekä soijasta valmistetut jogurtin tai rahkan kaltaiset tuotteet sekä tofu. Myös härkäpavusta, kaurasta ja soijasta valmistetuista tuotteista löytyy sopivia vaihtoehtoja kuten Härkis, Nyhtökaura ja Mifu.
Sopivasti nestettä, vähemmän suolaa
Ylimääräinen neste kehossa kuormittaa verenkiertoelimistöä ja voi aiheuttaa hengenahdistusta. Nesterajoituksen noudattaminen ehkäisee myös hemodialyysin aikaista huonovointisuutta. Jatkuva runsas nesteenpoiston tarve dialyysihoidon aikana rasittaa sydäntä. Nesteiden sopiva määrä on yksilöllinen ja se määräytyy jäljellä olevan munuaistoiminnan mukaan.
Vähemmän suolaa sisältävä ruoka tukee nesteen saannin vähentämistä. Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta ja kerää nestettä. Suola myös janottaa. Aikuisen suositeltu päiväannos on alle 5 grammaa eli vajaa teelusikallinen suolaa. Suomalaiset saavat suuren osan suolastaan leivästä ja leivän päällisistä.
Niukasti fosforia
Munuaisten vajaatoiminnassa kyky poistaa fosforia heikkenee. Dialyysihoito ei poista fosforia riittävän tehokkaasti. Liiallinen fosfori kalkkeuttaa verisuonia ja haurastuttaa luustoa. Ruokavalion sopiva fosforimäärä on yksilöllinen. Ruokavalintojen merkitys korostuu, koska proteiinipitoisten ruokien syöminen lisää myös fosforin saantia. Tarvittaessa käytetään lisäksi fosforin sitojalääkettä, joka vähentää ruoassa olevan fosforin imeytymistä. Lääkärin määräämiä fosforinsitojina käytettäviä kalsiumvalmisteita ja sevelameeri- tai lantaanikarbonaattivalmisteita tulee ottaa aterioiden yhteydessä tai juuri ennen ateriaa.
Fosforia on luontaisesti runsaasti maitotuotteissa, täysjyväviljassa ja lihassa. Lisäksi monessa teollisessa elintarvikkeessa fosforia on myös lisäaineena. Lisäainefosfori imeytyy elimistöön hyvin. Runsaasti lisäainefosforia sisältäviä ruoka-aineita ovat sulatejuusto, lihajalosteet ja lihavalmisteet, joissa on käytetty lisäaineita koodeilla E450-452 ja E338-341. Lisäaine voidaan myös mainita ilman E-koodia sanalla fosfaatti. Tuoreissa lihoissa, kaloissa tai siivekkäissä ei ole lisäainefosfaattia. Nykyään markkinoilla on myös lihavalmisteita, joissa ei ole käytetty lisäainefosfaattia. Ruoanlaitossa maitovalmisteet kannattaa korvata kasvirasva-, soija- tai kaurapohjaisilla tuotteilla, joihin ei ole lisätty fosfaattia (E341). Ruokakermoista kannattaa valita kasviöljypohjainen tuote eli kasviruokakerma.
Hiven kaliumia
Kaliumin liikasaanti voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä ja lihasten toimintahäiriöitä. Tarve vähentää kaliumia on hyvin yksilöllinen. Se riippuu dialyysihoidon tehosta, jäljellä olevasta omien munuaisten toiminnasta ja lääkityksestä. Päivittäin dialyysihoitoa tekevät voivat yleensä syödä kaliumpitoisia ruokia huolettomammin.
Jos kaliumin saantiin pitää kiinnittää huomiota, kannattaa ensin miettiä kahvin, hedelmä- tai marjatäysmehun ja perunan määrää ennen kuin vähentää kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Dialyysissä olevan päivittäiseen ruokavalioon voi kuulua 1–2 kuppia kahvia, 2 perunaa ja 1 dl tuoremehua tai hedelmä. Kasviksista kaliumia saa pois liottamalla niitä runsaassa vedessä. Myös pakastetuotteissa kaliumia on vähemmän. Erityisen paljon kaliumia on kuivatuissa hedelmissä, suklaassa ja pähkinöissä.
Tarpeeksi kuitua
Ummetus voi nostaa kaliumia. Siksi on tärkeää lisätä kuidun määrää. Nauti viljavalmisteita jokaisella aterialla. Täysjyväviljassa on runsaasti kaliumia ja fosforia. Tästä huolimatta voit nauttia päivittäin hiutalepuuroja vaihdellen. Kuidun saantia lisää myös vaalean leivän kuten ohra- kaura- ja grahamleivän syöminen. Syö päivittäin myös annos kasviksia sekä tuoreena että keitettynä. Hedelmä ja annos marjoja lisäävät kuidun saantia. Kuitua saa lisää sokerijuurikaskuidusta, psylliumista, pellavansiemenistä tai -rouheesta ja liotetuista luumuista
Oikea ravinto on tärkeä hoitomuoto munuaissairauden eri vaiheissa
Hyvä ruoka on nautinto vatsalle, silmille ja makunystyröille. Ravitseva ruoka saa voimaan hyvin. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle se tarkoittaa usein erilaista ruokavaliota kuin muille. Herkutteluhetkistä ei kuitenkaan tarvitse luopua. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ruoka voi olla monipuolista, värikästä ja maukasta.
Ruokavalio dialyysissä -opas
Liiton julkaisema Ruokavalio dialyysissä -opas kertoo, minkälainen on sopiva ruokavalio dialyysihoidossa. Oppaassa on käytännön esimerkkejä ja esimerkki päivän aterioista.
Opasta voi tilata ilmaiseksi kotiin tai sen PDF-tiedoston voi lukea liiton sivulta.