Terveydenhuollon asiakasmaksut
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen enimmäismaksut määritellään laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Hyvinvointialue voi päättää ottaa käyttöön niitä pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Hyvinvointialue ei saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua.
Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen
Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle. Hyvinvointialueen on alennettava tai jätettävä perimättä sosiaalihuollon maksu ja tulosidonnainen terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Hyvinvointialueella on asiakasmaksulain mukaan oikeus jättää perimättä tai alentaa myös tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja, kuten poliklinikka- tai sarjahoitomaksuja.
Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan oman hyvinvointialueen sosiaalitoimistosta. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden.
Jos asiakas jättää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksun maksamatta, siitä voidaan periä viivästyskorkoa ja se voidaan ulosottaa ilman oikeuden päätöstä. Jos asiakkaalla on vaikeuksia selviytyä asiakasmaksuista, kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueeseen ja sopia eräpäivän siirrosta tai tehdä maksusopimus.
Enimmäismaksut vuonna 2024
- terveyskeskusmaksun vuosimaksu 46 euroa (tai 23 euroa/käyntikerta)
- sairaalan poliklinikkamaksu 46 euroa/käyntikerta
- sarjassa annettava hoito, kuten jatkuva dialyysihoito, 12,80 euroa/hoitokerta (maksun saa periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa)
- sairaalan hoitopäivämaksu 54,60 euroa vuorokaudessa
Terveydenhuollon maksukatto
Julkisten terveyspalvelujen maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2024 maksukatto on 762 euroa. Kun maksukatto on ylittynyt, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia kyseisen kalenterivuoden loppuun. Poikkeuksen tekee lyhytaikainen laitoshoito, josta potilas ei saa maksuvapautusta täysin, vaan hoitopäivämaksu alenee 54,60 eurosta 25,10 euroon.
| Maksukattoon luetaan | Maksukattoon ei lueta |
| poliklinikkamaksut | kotihoidon maksut |
| päiväkirurgian maksut | lääkärintodistusmaksut |
| sarjahoidon maksut | pitkäaikaisen laitoshoidon maksut |
| lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksut | käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä poliklinikkakäynnistä perityt maksut |
| suun terveydenhuollon tutkimus- ja hoitomaksut (ei hammasteknisiä kuluja) | yksityisen terveydenhuollon maksut |
| perusterveydenhuollossa suun ja leukojen erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteistä perittävät maksut | erikoismaksuluokassa annetun hoidon maksut |
| tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon maksut | lakisääteisistä vakuutuksista maksetut maksut |
| toimeentulotuesta maksetut maksut | |
| terveyskeskuksen vuosimaksu ja käyntimaksut | |
| yksittäisistä terapioista perittävät maksut | |
| yö- ja päivähoidon maksut | |
| kuntoutushoidon maksut |
Asiakkaan on seurattava itse maksujen kertymistä. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa siitä todistus (ns. vapaakortti). Todistuksen voi antaa sellainen hyvinvointialueen toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa.