Rasvamaksa
Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä. Rasvamaksa on yleisempi miehillä. Naisilla rasvamaksa kehittyy miehiä useammin kirroosiasteelle. Eniten rasvamaksaa on ikääntyneillä, joilla on ylipainoa, mutta sitä todetaan myös jo alle kouluikäisillä lapsilla. Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä.
Ylipaino, varsinkin vyötärölihavuus, on merkittävin rasvamaksan aiheuttaja, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla. Ylipainoisista joka kolmannella on rasvamaksa. Rasvamaksa on vahvasti yhteydessä metabolisiin häiriöihin kuten tyypin 2 diabetekseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpainetautiin. Diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa. Rasvamaksan voi aiheuttaa myös esimerkiksi raskaus, nopea laihdutus, ravitsemushäiriöt, liiallinen hedelmäsokerin käyttö, krooniset infektiot tai jotkut lääkkeet.
Nykyisin rasvamaksasairaudesta käytetään nimeä metabolinen rasvamaksa (engl. metabolic dysfunction-associated steatotic liver disease, MASLD). Se tarkoittaa rasvan kertymistä maksaan yhdessä aineenvaihdunnan häiriöiden, kuten ylipainon, diabeteksen, kohonneen verenpaineen tai rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa.
Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta on rasvoittunut. Rasvan kertyminen maksaan aiheuttaa sen laajenemisen. Maksa voi suurentua jopa useita kiloja.
Rasvamaksa jaetaan kahteen tyyppiin: metaboliseen rasvamaksaan ja alkoholin aiheuttamaan rasvamaksaan. Nykykäsityksen mukaan suurin osa rasvamaksatapauksista liittyy aineenvaihdunnan häiriöihin ja kuuluu MASLD-sairauden piiriin. Lähes 70 prosentissa tapauksista rasvamaksa ei johdu runsaasta alkoholinkäytöstä. Lisäksi on tunnistettu MetALD-tautiluokka, jossa metabolinen rasvamaksa ja alkoholimaksasairaus esiintyvät samanaikaisesti.
Rasvamaksaa sairastavista vain noin kolmasosa on alkoholin riskikäyttäjiä. Mikäli maksassa on rasvan kertymisen lisäksi tulehdusta, puhutaan metabolisesta steatohepatiitista (engl. metabolic steatohepatitis, MASH).
Rasvamaksan syyt
Rasvamaksa on yleistynyt viime vuosikymmeninä lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen myötä. Se myös altistaa tyypin 2 diabetekselle. Rasvamaksa on vahvasti yhteydessä aineenvaihdunnallisiin sairauksiin kuten korkeaan veren glukoosiarvoon (verensokeri), korkeaan veren triglyseridiarvoon, matalaan HDL-kolesteroliarvoon ja verenpainetautiin. Diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa. Metabolista oireyhtymää sairastavilla on todettu jopa nelinkertainen määrä rasvaa maksassa verrattuna terveisiin henkilöihin.
Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiseen on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa. Rasvamaksaa on myös normaalipainoisilla, jos rasva on kertynyt omenamaisesti vyötärön seudulle.
Rasvamaksan voi aiheuttaa myös esimerkiksi raskaus, ravitsemushäiriöt, liiallinen sokerin käyttö, krooniset tulehdustilat ja jotkin lääkkeet.
Tavallisin alkoholin aiheuttama muutos maksassa on maksasolujen rasvoittuminen. Jo yksi suuri alkoholiannos lisää maksan rasvaisuutta, mutta juomisen loputtua maksa palautuu hyvin pian normaaliksi. Vain pieni osa alkoholin riskikäyttäjistä sairastuu alkoholikirroosiin, mutta lähes kaikki riskikäyttäjät saavat rasvamaksan, osa vielä alkoholihepatiitinkin.
Rasvamaksan oireet
Maksan rasvoittuminen ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin maksan toiminta on jo heikentynyt.
Huomattavasti suurentunut maksa voi aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia ylävatsan oikeassa puoliskossa. Osalla rasvamaksaan sairastuneista on jatkuvaa ylävatsavaivaa ja kroonista väsymystä, erityisesti jos maksassa on tulehdusta.
Myös alkoholin aiheuttama rasvamaksa on oireeton. Alkoholikirroosikin voi kehittyä vähitellen aiheuttamatta oireita ennen komplikaatioiden ilmaantumista.
Maksan vajaatoiminnan ja maksakirroosin merkkejä ovat nesteen kertyminen vatsaan, laskimolaajentumien verenvuoto, keltaisuus, lihaskato, mustelmat, impotenssi ja kuukautishäiriöt.
Rasvamaksan toteaminen
Rasvamaksa on tärkeä havaita ajoissa, jotta sen etenemiseen voidaan puuttua. Rasvamaksaa ei voi todeta ilman tutkimuksia, mutta henkilöllä, jolla on selvästi ylipainoa, sitä on aina syytä epäillä.
Rasvamaksa todetaan usein, kun terveystarkastuksessa havaitaan koholla olevia maksa-arvoja, esimerkiksi ALAT-arvot. Elintapojen, alkoholinkäytön ja lääkityksen kartoituksen lisäksi arvioidaan paino ja vyötärönympärys. Nykyisin rasvamaksa voidaan usein epäillä ja todeta jo tavallisilla verikokeilla ja lääkärin tekemän arvion perusteella.
Kun selvitetään kohonneiden maksa-arvojen syytä, on tärkeää sulkea pois esimerkiksi maksan ultraäänitutkimuksella muun muassa autoimmuunisairaus, virushepatiitti, maksan kertymäsairaus ja maksan tai sappiteiden rakenteelliset muutokset.
Ylävatsan ja maksan ultraäänitutkimuksessa rasvamaksa tunnistetaan maksan runsaskaikuisuudesta. Maksan rasvoittumisastetta voidaan arvioida myös tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella. Rasvamaksan etenemistä taas voidaan arvioida maksan jäykkyyttä mittaavalla elastografiatutkimuksella. Maksabiopsia eli koepalan ottaminen maksasta on varmin keino diagnoosin varmistamiseen silloin, kun diagnoosi on epäselvä.
Rasvamaksan vaiheet
Rasvamaksa voi johtaa tulehdukseen, sidekudoksen muodostumiseen maksaan ja lopulta maksakirroosiin.
Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä. Jos maksassa on rasvan lisäksi tulehdusreaktio eli steatohepatiitti, tilanne on vakavampi. Steatohepatiittia sairastaa noin viisi prosenttia väestöstä. Tällöin maksaan voi muodostua tulehduksen seurauksena sidekudosta eli fibroosia, joka noin yhdellä prosentilla MASLD-potilaista voi edetä maksakirroosiksi. Vaikea maksan rasvoittuminen lisää tulehdusriskiä, mutta myös perinnöllisyys vaikuttaa. Maksakirroosin esiintyminen lähisukulaisella lisää omaa riskiä sairastua merkittävästi, jopa yli 15-kertaiseksi.
Maksakirroosi on maksasairauden loppuvaihe. Suomessa yli 90 prosenttia maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia. Kirroosi voi kehittyä myös niille, joiden rasvamaksan syynä on muu kuin alkoholi. Naiset sairastuvat maksakirroosiin miehiä helpommin. Myös geneettisillä tekijöillä on merkitystä. Maksakirroosiin liittyy merkittävä maksasyövän riski.
Ennaltaehkäise ja hoida
Rasvamaksan hoidossa ensisijainen tavoite on painonpudotus. Laihduttaminen vähentää nopeasti maksan rasvoittumista, mutta painonpudotuksen tulee olla maltillista. Hoidossa tavoitteena on noin seitsemän prosentin painonpudotus. Laihdutus parantaa rasvamaksaan liittyviä maksamuutoksia, kuten rasvoittumista, tulehdusta ja fibroosia suorassa suhteessa painon laskuun.
Laihtumisen kulmakivenä ovat ruokavaliomuutokset ja liikunnan lisääminen. Liikunta hillitsee rasvan kertymistä maksaan myös silloin, kun paino ei putoa. Kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat yhtä tehokkaita rasvamaksan hoidossa. Liikuntamuodon tulee olla yksilöllinen, jotta harjoittelu on pitkäkestoista ja saavutetaan pysyviä terveyshyötyjä.
Ruokavaliossa suositellaan kohtuullisia annoskokoja, kovien eläinrasvojen vähentämistä ja kasviöljyjen suosimista. Haitallisinta maksalle ovat tyydyttynyt rasva ja runsas sokerin käyttö. Sokeri on haitallista siksi, että maksa muuttaa sen tyydyttyneeksi rasvaksi, mikä lisää maksan rasvoittumista.
Rasvamaksaan on kehitetty myös ensimmäisiä sairauteen kohdistettuja lääkehoitoja. Näitä hoitoja odotetaan käyttöön myös Suomeen erityisesti niille, joilla sairaus on edennyt tulehdukselliseksi ja aiheuttanut maksavauriota.
Elintapamuutokset säilyvät kuitenkin aina hoidon perustana myös lääkehoitojen rinnalla.
Lisäksi rasvamaksaan liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoidossa on tärkeää valita hoitovaihtoehdot, jotka ovat maksalle suotuisia. Näiden sairauksien hyvä ja oikein valittu hoito hidastaa rasvamaksan etenemistä tai voi jopa parantaa rasvamaksan tilaa. Hoitovalinnat tehdään yhä useammin siten, että ne hyödyttävät sekä aineenvaihduntaa että maksan terveyttä.
Jos kyseessä on alkoholin käyttöön liittyvä rasvamaksa, alkoholin käyttö on lopetettava. Alkoholi rasittaa maksaa aina ja voi pahentaa rasvamaksan etenemistä, minkä vuoksi sen käyttö on pidettävä hyvin vähäisenä tai lopetettava kokonaan.
Jos rasvamaksa on edennyt kirroosiksi ja on havaittavissa maksan vajaatoimintaa, maksan toipuminen on epätodennäköisempää. Kirroosia sairastavilla on aina lisääntynyt riski saada maksasolusyöpä. Rasvamaksan aiheuttama kirroosi voi joskus johtaa niin vakavaan maksan vajaatoimintaan, että ainoa hoitomuoto on maksansiirto. Maksasolusyövän hoitona voi olla maksan osapoisto tai maksansiirto.
Rasvamaksaa sairastavan ruokavalio
Rasvamaksan parasta hoitoa on maltillinen painonpudotus. Laihtumisen kulmakivenä ovat ruokavaliomuutokset ja liikunnan lisääminen.