Lasten maksansiirto
Maksansiirtoa vaativaan vakavaan maksasairauteen sairastuu vuosittain noin viisi – kymmenen lasta. Maksansiirto on hoitovaihtoehto, kun maksasairautta sairastavan lapsen elimen toimintaa ei muilla keinoin pystytä ylläpitämään tai toiminnan vaje huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Lasten elinsiirtoja on Suomessa tehty yli 600. Noin neljännes näistä on maksansiirtoja.
Suomessa lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty Uuteen lastensairaalaan, jossa myös kaikki siirtoa odottavat ja siirron saaneet lapset ovat seurannassa aikuisikään saakka. Lapset käyvät seurannassa myös omassa keskussairaalassa. Elinsiirto vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuoltohenkilöstön ja lapsen vanhempien kesken. Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää ilman merkittäviä rajoituksia, mutta hylkimisen estävää lääkitystä tarvitaan loppuelämän ajan.
Elinsiirron jälkeen lapsen hoito sairaalassa kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoon. Lapset toipuvat yksilöllisesti ja hoitoajat vaihtelevat. Kotiutumisen jälkeen elinsiirron saaneet lapset käyvät säännöllisesti poliklinikalla ja osastokontrolleissa. Ensimmäisten elinsiirron jälkeisten kuukausien aikana lapsi on herkkä tulehduksille ja hylkimisreaktioille. Toipuminen kestää noin kuusi kuukautta, mutta kouluun tai päivähoitoon lapsi voi palata 6–12 viikon kuluttua elinsiirrosta.
Lasten elinsiirrot
Elinsiirto on hoitovaihtoehto, mikäli munuais- tai maksasairautta sairastavan lapsen elimen toimintaa ei muilla keinoin pystytä ylläpitämään tai toiminnan vaje huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Lasten elinsiirtoja on Suomessa tehty pian jo 600. Runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Lisäksi lapsille tehdään keuhkon-, sydämen- ja ohutsuolen siirtoja.
