Vieraskynä: Vaikuttamalla voi vaikuttaa
Vuonna 2023 Suomessa tehtiin 45 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta. Munuaisen voi luovuttaa sukulaiselleen, ystävälleen tai nykyään myös tuntemattomalle vastaanottajalle.
Eräänlainen häpeätahra suomalaisessa järjestelmässä on ollut se, että elävälle elimen tai kudoksen luovuttajalle ei ole korvattu luovutuksesta aiheituvia ansionmenetyksiä täysimääräisenä. Korvaukset on laskettu sairauspäivärahan laskukaavan mukaisesti. Tällöin korvaus ei koskaan ole täysimääräinen ja keskimäärin ansionmenetyksiä onkin kertynyt 1500–2000 euroa luovuttajaa kohden. Norjassa ja Ruotsissa ansionmenetykset on korvattu täysimääräisesti.
Eduskunnan munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmä on vuosien mittaan nostanut ongelmaa aika ajoin esille ja aiheesta on tehty kirjallinen kysymyskin. Epäkohdan korjaamiseksi on siis tehty pitkäjänteistä vaikuttamistyötä. Kuluvana syksynä hallituksen säästölakipaketin yhteydessä myös sairauspäivärahan määräytymisperusteita on tarkoitus muuttaa. Tässä yhteydessä myös luovutuspäivärahan taso oli vaarassa laskea entisestään.
Aiheesta laadittiin ansiokas mielipidekirjoitus ryhmän ammattilaisjäsenten toimesta ja lisäksi kontaktoitiin suoraan lakia valmistellutta ministeriä. Huoli ilmaistiin, perusteltiin ja se myös kuultiin. Tätä kirjoittaessa lakiesitys on tulossa kuluvan päivän iltana toiseen täysistuntokäsittelyynsä. Vaikuttamistyön seurauksena esitys on laadittu muotoon, joka säästää luovutuspäivärahan leikkaukselta ja jättää sen toistaiseksi entiselle tasolleen. Mikä tärkeintä, hallituksen esitykseen sisältyy tavoite, jonka mukaan luovutuspäiväraha nostettaisiin vuoden 2026 alusta tartuntatautipäivärahan tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2026 alusta alkaen elin- ja kudoksenluovuttajien ansionmenetykset tultaisiin korvaamaan täysimääräisesti.
”Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja valvoo heidän oikeuksiaan”, kerrotaan liiton verkkosivuilla. Tähän on helppo yhtyä. Liiton sekä tukiryhmän toiminta tämän kyseisen lakiesityksen yhteydessä on erinomainen esimerkki onnistuneesta vaikuttamistyöstä.
Meneillään olevien sote-järjestöjen rahoitusleikkausten aikana järjestötyön vaikuttavuutta seurataan tarkalla silmällä. Valtion silmin kyseeseen tulee usein taloudellinen vaikuttavuus. Syvimmässä vaikuttavuustyön ytimessä ollaan kuitenkin juuri tämän lakiesityksen kohdalla. Valtiontalouteen vaikutus on itseasiassa marginaalisen negatiivinen, mutta sotesektorin vaikuttavuutta mitataan myös muilla kuin taloudellisilla kriteereillä. Tässä siitä hieno esimerkki, josta jokainen osallinen voi olla ylpeä.
Kansanedustaja Ville Väyrynen (kok)