Budenofalk-lääkevalmisteen korvattavuus

Budenofalk-valmistetta käytetään Crohnin taudissa sekä mikroskooppisessa koliitissa. Sillä on indikaatio myös autoimmuunihepatiitissa. Valmiste vastaa Entocort-valmistetta. Karkean arvion mukaan budesonidia (Budenofalk, Entocort) käyttää noin 5000 potilasta. Tarkkoja kulutustietoja ei ole saatavilla.

Taudin aktiivivaiheessa käytetään usein perinteisiä kortisonivalmisteita (Prednison, Prednisolon), joilla on runsaasti enemmän systeemihaittavaikutuksia kuin budesonidilla. Budenofalkilla sivuvaikutuksia (iho, luusto, psyyke) on 90 prosenttia vähemmän. Induktiohoidossa budesonidi on osoittautunut Prednisolonin veroiseksi ilman systeemihaittoja ja se valitaankin usein vähäisempien haittavaikutusten vuoksi. Maksakirroosi on kontraindikaatio Budenofalkin käytölle.

Hoito aloitetaan yleensä annostuksella 9 mg/vuorokausi ja sitä vähennetään hitaasti kuukausien kuluessa. Koska kysymyksessä on kortikosteroidi, pitkäaikaiskäytössä ja kortikosteroideille herkillä potilailla voi tulla esiin kortikosteroidien haittavaikutuksia, kuten osteoporoosiriski. Pitkäaikaiskäytössä luustontiheysmittaus on tarpeen, muuten tavanomainen taudin seuranta riittää.

Budenofalk on autoimmuunihepatiittia sairastavien kertoman mukaan ollut hyvin siedetty. Prednisolonin aiheuttamat voimakkaat haittavaikutukset (kuukasvoisuus, univaikeudet, ahdistus, yliaktiivisuus, painon nousu) ovat helpottaneet Budenofalkiin siirtymisen jälkeen ja työkyky on palautunut.

Lääkevalmisteesta hyötyvät erityisesti nuoret sekä ne potilaat, joille perinteiset kortisonivalmisteet aiheuttavat paljon haittoja (esimerkiksi psyyken sairautta sairastavat). Valmisteesta hyötyvät myös hauraat potilaat, joilla on suurempi osteoporoosin riski.

Budenofalk on ilman korvattavuutta sairastuneille kallis lääke. Potilaalla tulisi olla mahdollisuus käyttää autoimmuunihepatiittiin valmistetta, joka on hänelle sopivin.

Sidonnaisuudet: Munuais- ja maksaliitolla ei ole sidonnaisuuksia lääkeyritykseen (Dr. Falk Pharma GmbH).

Helsingissä 22.3.2018

Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto