Vetoomus elinsiirron saaneiden sopeutumisvalmennuksen jatkamisesta

Elinsiirron saaneiden aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit päättyvät 2026 lopussa. Liitto on jättänyt yhdessä elinsiirtolääkärien kanssa Kelaan vetoomuksen kurssien jatkamisesta. Liitosta vetoomuksen ovat allekirjoittaneet palvelupäällikkö Hanna Eloranta ja toiminnanjohtaja Sari Högström. Lääkärien puolelta allekirjoittajina toimivat dosentti, osastonylilääkäri Ilkka Helanterä HUS Vatsakeskuksesta ja dosentti, osastonylilääkäri Jussi Tikkanen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Kurssien loppuminen jättää elinsiirron saaneet tilanteeseen, jossa heidän ei ole mahdollista saada kokonaisvaltaista tukea työ- ja toimintakyvyn edistämiseen siirron jälkeen. Hyvinvointialueet voivat järjestää sopeutumisvalmennusta osana lääkinnällistä kuntoutusta, mutta käytännössä sopeutumisvalmennuksen järjestäminen hyvinvointialueilla vaihtelee sekä määrällisesti että laadullisesti.

Elinsiirtojen määrä on kasvanut. Suomessa tehdään vuosittain yli 400 elinsiirtoa ja toimivan siirteen avulla elää yli 5 000 ihmistä. Elinsiirron odotusaika vaihtelee muutamasta viikosta useampaan vuoteen. Pitkä odotusaika on henkisesti hyvin raskas sekä elinsiirtoa odottavalle että hänen läheisilleen ja heikentää myös siirrettä odottavan toimintakykyä. Hoitoajat elinsiirtojen yhteydessä ovat lyhentyneet, jolloin myös aikaa potilaiden ohjaamiseen on jäänyt aiempaa vähemmän. Usein kuntoutus elinsiirron odotusaikana on riittämätöntä, minkä vuoksi esimerkiksi työelämään palaaminen ja arjessa selviytyminen siirron jälkeen voi olla haastavaa.

Elinsiirron vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia. Elinsiirto helpottaa joillakin elämän osa-alueilla kuntoutujan arkea, mutta ei välttämättä poista perussairautta. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys lisää riskiä liitännäissairauksille ja niiden myötä hoidon tarvetta. Useita liitännäissairauksia voidaan ennaltaehkäistä elintapahoidolla, johon kuntoutuja saa moniammatillista tukea sopeutumisvalmennuskursseilla. Elinsiirron saaneiden tarpeet eivät siten rajoitu lääketieteelliseen seurantaan ja hoitoon. Elinsiirron saaneilla henkilöillä on useille elämänalueille ulottuvia tuen tarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, työelämään palaamiseen, osallisuuteen, fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä itsehoitoon.

Henkisen tuen ja vertaistuen tarve on suuri uuden elämäntilanteen myötä sekä kuntoutujilla että heidän läheisillään. Ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuksen etuna yksilölliseen moniammatilliseen kuntoutukseen verrattuna on nimenomaan kuntoutujien ja läheisten toisiltaan saama vertaistuki. Ilman ryhmämuotoista sopeutumisvalmennusta elinsiirron saaneen riski syrjäytymiseen kasvaa. Sopeutumisvalmennuksessa tarjotaan muun muassa tietoa ja tukea osallisuuteen, opiskeluun ja työelämään. Elinsiirron saaneiden sopeutumisvalmennus tuottaakin kuntoutujien ja läheisten saamien hyötyjen ohella merkittäviä kustannushyötyjä yhteiskunnalle.

Kelan järjestämistä ja Munuais- ja maksaliiton toteuttamista kursseista on sopimuskaudella 2023–2026 toteutunut 7/8 kurssia ja niissä kuntoutujia on ollut 70/80 sekä heidän läheisensä. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet ovat kokeneet kurssit erittäin hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi sekä kertoneet saaneensa kursseilta monipuolista tietoa. Kurssien päättymisen jälkeen tehdyissä palautekyselyissä on noussut esiin vertaistuen merkitys sekä ymmärrys elintapahoidon merkityksestä lisäsairauksien ehkäisyssä. Osallistuneet ovat kokeneet kursseilla saadun vertaistuen hyväksi tai erittäin hyväksi. Kaikki kursseille osallistuneet ovat ilmaisseet pystyvänsä soveltamaan kursseilla tarjottua tietoa omaan arkeensa hyvin tai erittäin hyvin ja kertoneet kokeneensa selvän muutoksen omahoidon, kuten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Elinsiirron saaneet tarvitsevat tietoa, vertaistukea ja ohjausta toimintakyvyn, työkyvyn ja arjessa selviytymisen vahvistamiseksi sekä luottamuksen rakentamiseksi tulevaisuuteen. Hyvinvointialueiden resurssit eivät tällä hetkellä riitä vastaamaan tähän tarpeeseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat valtionavustusleikkaukset kaventavat järjestöjen mahdollisuuksia tarjota tukea. Tämän vuoksi Munuais- ja maksaliitto katsoo, että elinsiirron saaneiden aikuisten harkinnanvaraiset sopeutumisvalmennuskurssit on välttämätöntä palauttaa Kelan kuntoutuksen palveluvalikoimaan.