Omaishoitajat kaipaavat tukea arkeen
Omaista tai läheistä hoitavat kantavat merkittävää vastuuta läheistensä hyvinvoinnista. Tuoreen liiton tekemän kyselyn perusteella omaishoitajuus vaikuttaa voimakkaasti hoitajien omaan elämään, terveyteen ja jaksamiseen.
Liitto teki syys-lokakuussa kyselyn omaista tai läheistä hoitaville. Valtaosa vastaajista oli naisia (73 %), ja vastaajien keski-ikä oli 56 vuotta. Vastaajat olivat iältään 29–79-vuotiaita. Vastauksia kyselyyn saatiin 37. Lähes joka toinen vastaaja hoiti puolisoaan (49 %) ja noin kolmannes lastaan (32 %). Lisäksi omaishoitajina toimittiin esimerkiksi vanhemmalle tai muulle läheiselle. Vastaajista 59 prosenttia kertoi hoitavansa munuaissairautta sairastavaa henkilöä. Lisäksi hoidettavilla oli esimerkiksi elinsiirto (27 %), dialyysihoito (19 %), maksasairaus (11 %) tai muu pitkäaikaissairaus (41 %).
Omaishoitajuus on usein sitovaa. Yli kolmannes vastaajista kertoi hoitavansa läheistään yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti ja yli kolmasosa päivittäin tai useita kertoja päivässä. Kolmannes vastaajista toimii omaishoitajana koko- tai osa-aikatyön ohella. Vastaajista 59 %:lla on mahdollisuus pitää säännöllisesti vapaapäiviä omaisensa tai läheisensä hoitamisesta. Arjen tärkein tukiverkko löytyy perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Järjestöistä tukea oli saanut neljäsosa. Seurakunnilta, yksityisiltä palveluntuottajilta ja hyvinvointialueilta saadun tuen määrä jäi useimmilla vähäiseksi. Vastaajista 56 % kertoi saavansa hyvinvointialueelta omaishoidon tukea.
Yli puolet vastaajista arvioi terveytensä ja hyvinvointinsa keskitasoiseksi. Joka neljäs piti niitä melko huonoina tai huonoina. Vain harva koki terveytensä hyväksi. Kuitenkin 62 prosenttia vastaajista arvioi omaishoitajuuden vaikuttaneen sekä myönteisesti että kielteisesti hyvinvointiinsa, kun taas 24 prosenttia koki vaikutukset pääasiassa kielteisiksi.
Vastauksissa nousivat esiin hoitajien puute, vaikeudet löytää sijaishoitopaikkoja sekä kokemus palveluiden epätasaisesta saatavuudesta. Avoimissa vastauksissa toistuivat väsymys, jatkuva vastuu, vapaa-ajan ja harrastusten vähentyminen sekä huoli omasta jaksamisesta. Useat kuvasivat läheisen tarvitsevan jopa ympärivuorokautista hoivaa, joka rasittaa sekä fyysisesti että henkisesti. Toisaalta moni kertoi omaishoitajuuden myös lähentäneen perhesuhteita ja auttaneen näkemään elämän hyvät asiat aiempaa kirkkaammin.
Omaishoitajat toivovat erityisesti lisää hoitajia ja sijaishoitoa, yhdenvertaisempaa apua hyvinvointialueilta, virkistystä ja vertaistukea sekä parempaa tietoa palveluista. Liiton kursseja, lehteä ja vertaistoimintaa pidettiin merkittävinä voimavaroina. Kokonaisuutena tulokset korostavat, että omaishoitajat tarvitsevat nykyistä luotettavampaa arjen tukea ja mahdollisuuksia palautumiseen, jotta pitkäkestoinen hoivavastuu ei vaaranna heidän omaa terveyttään ja jaksamistaan.
