Siirry sisältöön

Muutos luovutuspäivärahaan voimaan 1.1.2026

Elävän munuaisen luovuttajan luovutuspäiväraha on jatkossa todellisen ansionmenetyksen suuruinen.

Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muutoksesta on mennyt läpi eduskunnassa. 1.1.2026 lähtien elävän munuaisen luovuttajan luovutuspäiväraha on todellisen ansionmenetyksen suuruinen. Nykyisin luovutuspäiväraha on laskettu sairauspäivärahan tavoin vuositulon perusteella eikä päiväraha ole korvannut ansionmenetystä täysimääräisesti.  Liitto on vaatinut jo pitkään elävän munuaisen luovuttajan taloudellisen aseman parantamista.

Voimaan tuleva muutos hyödyttää sekä munuaisen luovuttajaa että yhteiskuntaa. Se myös lisää luovuttajien yhdenvertaisuutta, koska ansionmenetyksen määrä ei ole enää riippuvainen siitä, maksaako työnantaja palkkaa työstä poissaolon ajalta. Toimiva munuaissiirre säästää jo ensimmäisen vuoden kuluttua leikkauksesta yhteiskunnan varoja n. 40 000–50 000 €/vuosi verrattuna dialyysihoitoon. Koska nykyään munuaissiirteet toimivat keskimäärin noin 20 vuoden ajan, säästää yksi onnistunut munuaisensiirto satojatuhansia euroja. Munuaisensiirto elävältä luovuttajalta voidaan tehdä parhaassa tapauksessa ilman edeltävää dialyysihoitoa. Elävältä luovuttajalta tehdyn siirron ennuste on parempi ja siirre toimii pidempään kuin kuolleelta luovuttajalta saatu siirre, koska munuainen saadaan tutkitusti terveeltä luovuttajalta ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana.

Liitto muistuttaa kuitenkin, että luovutukseen liittyy myös muita kustannuksia, joita ei edelleenkään korvata. Liitto esittää, että jatkossa matkoista ja pysäköinnistä aiheutuvien kustannukset korvattaisiin täysimääräisesti. Tällä hetkellä Kela korvaa elimen siirtoa varten tai siirron edellytysten selvittämiseksi tehdyt matkat elimen vastaanottajan kustannuksina. Korvauksen hakijana voi olla myös elimen luovuttaja eli perheenjäsen tai sukulainen. Luovuttaja maksaa jokaisesta matkasta 25 euron suuruisen omavastuun. Anonyymillä munuaisen luovuttajalla ei ole mahdollisuutta hakea korvausta matkoista sairausvakuutuslain perusteella, vaan hänen tulee maksaa kaikki kustannukset itse.