Siirry sisältöön

Muutoksia sosiaaliturvaan vuonna 2026

Vuoden alussa tuli muutoksia sosiaaliturvaan. Vammaisetuuksiin tehtiin indeksikorotus ja lääkekorvausten alku- ja vuosiomavastuu nousivat.

Osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista nousi 0,5 prosenttia, esimerkiksi vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki ja takuueläke.
Julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjen matkojen omavastuuosuudet pysyivät ennallaan (25 €/yhdensuuntainen matka, vuosiomavastuu 300 €).
Lääkekorvausten alkuomavastuuseen ja vuosiomavastuuseen tehtiin indeksikorotukset. Vuonna 2026 alkuomavastuu on 70,33 euroa ja vuosiomavastuu 636,12 euroa.
Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, kuntoutusraha ja nuoren kuntoutusraha pysyivät ennallaan. Elävälle munuaisen luovuttajalle maksettavan luovutuspäivärahan määräytymiseen tehtiin muutos. Luovutuspäiväraha on 1.1.2026 lähtien todellisen ansionmenetyksen suuruinen.
Omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota korotettiin 530 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 966 euroa kuukaudessa.

Terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousivat. Terveyskeskuslääkärin vastaanotosta voidaan periä enintään 30,20 euroa käynniltä (vuosimaksu 60,30 euroa). Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä on 71,30 euroa, sarjassa annettavan hoidon 19,90 euroa ja hoitopäivämaksun 71,50 euroa. Terveydenhuollon maksukatto on 815 euroa vuonna 2026. Maksukaton täyttymistä on seurattava jatkossakin itse. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävää enimmäismaksua korotettiin 73,70 euroon.

Yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksettavia Kela-korvauksia leikattiin. Yleis- ja erikoislääkärin käynnistä maksettava korvaus pieneni 30 eurosta 8 euroon. Gynekologin ja psykiatrin käynneistä maksettavat korvaukset säilyivät kuitenkin ennallaan.

Toimeentulotuen perusosaan tehtiin indeksikorotus ja sen määrä yksin asuvalla henkilöllä on 596,32 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä 679,80 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuen perusosan tasoa leikataan kuitenkin 1.2. alkaen 2–3 prosenttia. Samalla tuen velvoittavuutta lisätään.
Toimeentulotuen perusosaa alennetaan 50 prosenttia, jos asiakas ei määräajassa hae niitä ensisijaisia etuuksia, joihin hänellä todennäköisesti on oikeus. Ensisijaisilla etuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi työttömyystukea, sairauspäivärahaa tai opintotukea. Lisäksi jatkossa kaikki vähäisetkin ansiotulot ja avustukset vaikuttavat toimeentulotukeen kaikilla yli 18-vuotiailla. Toimeentulotuessa ei siis ole enää 150 euron ansiotulovähennystä.

Vammaispalvelulakiin lisättiin elämänvaiheita koskeva säännös, jonka tarkoituksena on varmistaa, että vammaispalvelulaki säilyy vammaisten henkilöiden palvelut turvaavana erityislakina. Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Elämänvaiheella tarkoitetaan yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Laissa elämänvaiheiksi määritellään lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.

Valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloitti toimintansa 1.1.2026. Uuteen virastoon koottiin kaikki Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä osa ELY-keskusten tehtävistä. Viraston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon, terveydensuojeluun, alkoholi- ja tupakkahallintoon sekä adoptioasioiden hallintoon ja muutoksenhakuun liittyvät viranomaistehtävät. Virastolla on toimipaikka 18 paikkakunnalla, päätoimipaikka sijaitsee Tampereella. Lupa- ja valvontavirastolla on valtakunnallinen toimivalta, jonka tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaiset käytännöt eri puolilla Suomea.

Lisää ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta löydät liiton sivuilta: http://www.muma.fi/sosiaaliturva(siirryt toiseen palveluun).