Siirry sisältöön

Munuaissäätiö on tukenut munuaistautien tutkimusta jo 50 vuotta

Vuonna 1974 perustettu Munuaissäätiö on tukenut 50 vuoden aikana satoja tutkijoita noin kahdella miljoonalla eurolla. Ainoastaan tutkimuksen avulla voidaan parantaa munuaistautien hoitoa ja sairauksien ehkäisyä.

Munuaissäätiön perustamisen aikaan vuonna 1974 munuaistautien hoitomahdollisuudet olivat vielä hyvin rajalliset. Ensimmäinen dialyysihoito oli tehty vuonna 1961 ja ensimmäinen munuaisensiirto vuonna 1964. Vielä 70-luvullakaan kaikki hoitoa tarvitsevat eivät päässeet dialyysihoitoon.

Leskirouva Sylvi Calás jätti testamentissaan osan jäämistöstään Munuaistautiliitolle eli nykyiselle Munuais- ja maksaliitolle, joka perusti varoilla Munuaissäätiön. Säätiön tarkoituksena on toiminnallaan ennaltaehkäistä ja vähentää munuais- ja virtsatiesairauksia sekä tukea näiden sairauksien tieteellistä ja hoitoon liittyvää tutkimustyötä Suomessa.

– Munuais- ja maksaliiton ja Munuaissäätiön 50 vuotta jatkunut yhteistyö on arvokasta ja tuloksellista. Yhteisenä tavoitteena on munuaissairaiden hyvä hoito ja sairauksien ennaltaehkäisy. Väestön ikääntyessä munuaissairaudet ovat hyvin yleisiä, noin yhdellä kymmenestä on jonkinasteinen munuaisten vajaatoiminta, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Munuaissairauksien tutkimustyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Lääketieteellisen tutkimuksen kohteina olivat olleet muun muassa verenpainetauti ja erytropoietiini-hormoni eli EPO, joka keksittiin Suomessa 1940-luvulla. Munuaissäätiön puoli vuosisataa kestäneen toiminnan aikana munuaistauteihin liittyvä tutkimustyö on monipuolistunut, laajentunut maamme eri yliopistoihin ja saavuttanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Historiansa aikana Munuaissäätiö on tukenut satoja tutkijoita noin kahdella miljoonalla eurolla. Säätiö ollut mukana tukemassa lähes kaikkia kansallisia merkittäviä alan tutkimuksia. Tutkimuksen kohteina ovat olleet esimerkiksi munuaiskerästulehdukset, myyräkuume, diabeteksen munuaistauti, verenpainetauti ja perinnölliset munuaistaudit.

– Usein yksittäisen tutkimuksen konkreettinen hyöty ei ole suoraan nähtävissä, mutta tutkimustyön tuloksena voidaan kehittää aiempaa parempia, jopa aivan uusia hoitoja tai onnistutaan ehkäisemään tautien syntyä, sanoo Munuaissäätiön puheenjohtaja, professori Eero Honkanen.

Kouriintuntuva esimerkki siitä, kuinka tärkeää on hoitotulosten jatkuva analyysi ja uusien innovaatioiden tuominen potilashoitoon on lasten ja aikuisten dialyysi- ja elinsiirtotoiminnan kehittäminen Suomessa kansainvälisestikin katsoen huipputasolle.

– Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt ja erityisesti aloittelevan tutkijan on vaikeaa saada apurahoja. Ainoastaan tutkimuksen avulla voidaan parantaa munuaistautien hoitoa ja sairauksien ehkäisyä, ja siihen tarvitaan lisää rahoitusta, Honkanen toteaa.

Kolme tutkijaa hymyilee.