Munuaiskorvaushoidossa olevat aiempaa ikääntyneempiä

Vuoden 2022 lopussa Suomessa munuaiskor­vaushoidossa olevien kokonaismäärä oli 5 240, selviää juuri julkaistusta Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportista. Munuaiskorvaushoito tarkoittaa dialyysihoitoa ja munuaisensiirtoa.

Vuonna 2022 dialyysissa olevia oli 1849 ja munuaisensiirron saaneita oli 3391. Hoidon aloitti 464 uutta potilasta, joka oli yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Ilmaantu­vuus oli suurin yli 75-vuotiaiden miesten ryhmässä. Ilmaantuvuudessa oli huomattavaa vaihtelua Hyvinvointialu­eittain.

Munuaiskorvaushoidossa olevien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2022.

– Syy mu­nuaiskorvaushoitopotilaiden määrän pienenemiseen saattaa osin olla vuosia jatkuneen kuolleisuuden laskun kääntyminen nousuun, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.

Suuren osan lisään­tyneestä kuolleisuudesta selittävät koronainfektioon liittyvät kuolemat. Koronavirusinfektio oli kuolemansyynä 53 potilaalla, ja infektiokuolemien osuus oli aiempaa suurempi. Vallitsevuuden pienenemiseen voi vaikuttaa myös terveydenhuollon kuormitukseen liittyvä raportointi­vaje.

Vuodesta 1999 lähtien yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus on ollut tyypin 2 diabetes ja näin oli myös vuonna 2022. Kaikkien dialyysissa olevien ja munuaisensiirron saaneiden tavallisin diagnoosi on glomerulonefriitti. Tämän vuosi­tuhannen aikana munuaiskorvaushoidossa olevien ikä on noussut merkittävästi, 53 vuodesta 60 vuoteen.

Munuaisensiirtolistalle pääsy on nopeutunut ja kolmen kuukauden sisällä siirron saaneiden osuus on kasvanut.Vuonna 2022 munuaiskorvaushoidon aloittaneista 16 prosenttia oli munuaisensiirtolistalla hoidon alus­sa. Osuus on kasvanut merkittävästi edeltävistä vuo­sista. Lähes neljäsosa, 24 prosenttia, pääsee siirtolistalle 180 päivän kuluessa hoidon alusta ja osuus on noussut hieman. Nopeimmin siirtolistalle pääsevät nuoremmat henkilöt.

Raportissa 2022 tulokset on ilmoitettu hyvinvointialueittain ja yhteis­työalueittain. Vaikka uusi aluejako tuli voimaan vasta vuoden 2023 alusta, raportissa uusi malli on ulotettu myös edeltävien vuosien tietoihin.

Munuaistautirekisteri sisältää tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 lähtien. Sairaalat raportoivat tiedot potilaistaan rekisteriin. Rekisteri perustettiin Munuais- ja maksaliiton alaisuuteen vuonna 1989. Ensimmäisten 25 vuoden ajan sairaalat olivat lähettäneet tiedot suoraan eurooppalaiseen keskusrekisteriin.

Munuaistautirekisteri sai lakisääteisen aseman vuonna 2023. Rekisterinpitovastuu siirtyi Munuais- ja maksaliitolta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1.1.2024. Sopimuksen mukaan Munuais- ja maksaliitto julkaisee kuitenkin vielä vuosiraportin 2022.

– Munuais- ja maksaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyö jatkuu vahvana laaturekisteritoiminnan siirtyessä THL alle. Tiedolla johtaminen on tulevaisuutta, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Munuaistautirekisterin vuosiraportin 2022 voi lukea sivulta www.muma.fi/smtr_vuosiraportti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).