Munuais- ja maksaliiton aluevaaliteemat 2025
1. Munuais- ja maksasairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen
Suomessa kuolleisuus keskeisiin kansantauteihin on johdonmukaisesti vähentynyt viimeisten 50 vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla ikävakioitu maksakuolleisuus on kasvanut 2,5-kertaiseksi. Maksasairauksien aiheuttama tautitaakka on huomattava. Arvion mukaan ne aiheuttavat Suo-messa enemmän menetettyjä työkykyisiä elinvuosia kuin esimerkiksi iskeemiset sydänsairaudet, aivohalvaus tai keuhkosyöpä.
Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti – sekä aikuisten että nuorten keskuu-dessa. Vyötärölihavista 80 prosentilla esiintyy rasvamaksaa. Rasvamaksan taustalla voi olla myös tyypin 2 diabetes tai runsas alkoholinkäyttö. Myös lasten ja nuorten maksa voi rasvoittua. Suomen ja Euroopan maksa-asiantuntijoiden mukaan sairaus on alidiagnosoitu ja perusterveydenhuollon tietoisuutta sairaudesta tulisi parantaa ja palveluita lisätä.
Alkoholimaksasairautta sairastavia on maassamme 200 000 ja kuolleisuus alkoholimaksasairauk-siin on EU:n korkeimpia. Hoitamattomana maksasairaus voi edetä kirroosiin ja maksasyöpään. Pohjoismaista Suomessa on eniten uusia maksasyöpädiagnooseja. Ylipainosta aiheutuvaan ras-vamaksaan liittyy neljä kertaa suurempi vakavan taudin riski, jos myös käyttää runsaasti alkoholia. Maksasairauden myöhäinen tunnistaminen ja sairastuneiden puutteellinen neuvonta ja ohjaus ai-heuttavat suuret kustannukset hyvinvointialueille sekä turhaa kärsimystä sairastuneille ja läheisille. Osa maksakirroosia sairastavista ohjataan suoraan palliatiiviseen hoitoon, koska muut hoitovaihto-ehdot eivät tule enää kysymykseen.
Suomessa munuaistaudin ennustetaan lisääntyvän merkittävästi seuraavien 10–15 vuoden kulu-essa. Kroonisen munuaistaudin taustalla on usein diabetes tai verenpainetauti. Myös ikääntyminen ja ylipaino lisäävät sairastumisriskiä. Tauti lisää merkittävästi kuolleisuutta sydän- ja verisuonitau-teihin. Munuaistauti on voimakkaasti alidiagnosoitu. Taudin varhaisvaiheessa tehdyt elintapamuu-tokset ja lääkehoito voivat viivästyttää dialyysihoitoon tai elinsiirtoon päätymistä merkittävästi. Var-haisen munuaistaudin tunnistaminen ja hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa.
- Ylipainosta aiheutuva rasvamaksatauti on noussut kansansairaudeksi. Suomessa jo joka kolmannella aikuisella on rasvoittunut maksa ja yhä useampi myös kuolee maksatautiin. Ylipainoon liittyvä rasvamaksatauti on nykyisin lapsuusiän yleisin maksasairaus.
- Kymmenesosalla väestöstä on krooninen munuaissairaus, joka viidellä prosentilla on edennyt keskivaikeaksi munuaisten vajaatoiminnaksi. Osa sairastuneista tarvitsee munuaiskorvaushoitoa eli dialyysihoitoa tai munuaisensiirron. Dialyysihoito sairaalassa maksaa noin 60 000 euroa vuodessa hoidossa olevaa kohti.
- Kansalaisten tietoisuuden lisääminen, varhainen tunnistaminen ja kaikille avoimet matalan kynnyksen palvelut ovat avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa elintapojen aiheuttamiin sairauksiin. Hyvinvointialueen tulee varata riittävästi resursseja elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn, elintapoja koskevaan neuvontaan ja ohjaukseen sekä elintapamuutosten tukemiseen. Omahoidon tukemisella voidaan saada merkittäviä säästöjä terveydenhuollon menoissa.
- Perusterveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä maksasairauksien tarkempi tutkimus olisi merkittävä etu sairauden kulkuun puuttumisessa. Munuaistautia tulisi seuloa erityisesti riskiryhmiin kuuluvilta potilailta (diabetes, korkea verenpaine, ylipaino).
- Tiedolla johtaminen parantaa hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Kansallisten laaturekisterien tuottamaa tietoa tulee hyödyntää palveluja suunniteltaessa. Kroonisen munuaistaudin varhainen toteaminen ja hoito -strategia (tammikuu 2025) tukee palvelujen suunnittelua ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta.
2. Kotidialyysihoidon lisääminen ja kotidialyysihoidossa olevien maksurasituksen pienentäminen
Dialyysihoitoa tarvitsevat potilaat ovat pieni, mutta yhteiskunnalle erittäin kallis ryhmä. Tarvittavan hoitohenkilökunnan määrä on kotidialyysihoidossa selvästi vähäisempi kuin sairaaladialyysihoidossa (5 sairaanhoitajaa/100 kotidialyysipotilasta vs. 25 sairaanhoitajaa/100 sairaaladialyysipotilasta).
Haasteena kotidialyysien lisäämisessä ovat muun muassa kotidialyysipotilaille aiheutuvat korkeammat kustannukset sairaalahemodialyysipotilaiden kustannuksiin verrattuna. Potilaat saattavat valita sairaaladialyysihoidon kotidialyysihoidosta aiheutuvan maksurasituksen vuoksi. Kotidialyysihoitoa voidaan tarvittaessa tehdä kotihoidon tai -sairaanhoidon avustamana. Potilaalta peritään avustamisesta kotihoidon asiakasmaksu, joka on tulosidonnainen eikä kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Oikeudenmukaisempaa olisi periä potilaalta avustamisesta sarjahoitomaksu. Tämä mahdollistaisi kotidialyysihoidon entistä useammalle.
- Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Hoito voidaan toteuttaa joko sairaalassa tai kotona. Kotidialyysihoidon lisääminen pienentää hyvinvointialueelle aiheutuvia kustannuksia.
- Vaikean kroonisen munuaistaudin kansallisen hoitostrategian tavoitteena on, että kotidialyysipotilaiden osuus dialyysipotilaista olisi vähintään 40 % vuonna 2025.
- Suomen munuaistautirekisterin mukaan vain 23 prosenttia dialyysipotilaista oli kotidialyysihoidossa vuoden 2022 lopussa.
- Jokaisella sairastuneella, jolla on edellytykset kotidialyysihoitoon, tulee olla siihen mahdollisuus. Kotidialyysihoito mahdollistaa toimintakyvyn säilymisen sairaalahoitoa paremmin ja lisäksi elämänlaatu ja elinajanodote ovat paremmat.
3. Järjestöjen ja palvelunkäyttäjien aktiivinen rooli hyvinvointialueella
Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaaminen samanaikaisesti järjestötoiminnan rahoituksen vähenemisen kanssa on huolestuttavaa sairauksien hoidon ja sairastuneiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Kansalaisjärjestöt toimivat julkisen sektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdistykset ovat tärkeitä sairastuneiden ja heidän läheistensä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat jäsenistölleen elintärkeää vertaistukea, monipuolista toimintaa ja kanavan tuoda äänen kuuluviin. Potilasyhdistys on monelle sairastuneelle ainut paikka osallistua. Osallistuminen tuo henkistä hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Palvelunkäyttäjille on annettava todellinen mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueella tehtäviin päätöksiin esimerkiksi asiakasraatien muodossa. Tämä lisää edellytyksiä tehdä päätöksiä, joissa on otettu aidosti huomioon käyttäjäkokemus. Yhdistyksillä on muun muassa koulutettuja kokemustoimijoita, joiden asiantuntemusta on tärkeää hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
- Järjestöjen tarjoama neuvonta, ohjaus ja ennaltaehkäisevä apu sairastuneille ja läheisille heikkenevät valtionavustuksiin tehtyjen leikkausten vuoksi. Myös mittavat sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat sairastuneisiin.
- Kolmannen sektorin toiminta tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ehkäisee syrjäytymistä.
- Yhdistysten toimintamahdollisuudet tulee varmistaa muun muassa hyvinvointialueen jakamilla järjestöavustuksilla ja toimitiloilla. Lisäksi hyvinvointialueen tulee ohjata palvelunkäyttäjiä yhdistysten toimintaan.
- Palvelunkäyttäjille on tarjottava mahdollisuus osallistua palvelujen suunnitteluun.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys Suomessa on 2.–8.4. Lue lisää vaaleista osoitteessa vaalit.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).