Maksasairauden varhainen toteaminen on inhimillistä ja kustannustehokasta

Maksasairauden taustalla voi olla autoimmuunisairaus, virusmaksatulehdus, alkoholi, ylipaino tai aineenvaihduntasairaus. Osa maksasairauksista on synnynnäisiä. Joskus syy jää tuntemattomaksi. Elintavoista johtuvat maksasairaudet ovat yleistymässä. Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa yli kolmanneksella aikuisväestöstä. Alkoholimaksasairaita arvioidaan olevan 200 000.

Maksasairaudet ovat yleensä pitkään oireettomia. Sairaus voi päästä kehittymään vuosien ajan ilman, että se todetaan.

– Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon terveystarkastusten yhteydessä olisi tärkeä kontrolloida myös maksa-arvot. Sairauden varhainen toteaminen mahdollistaa sairauden oikea-aikaisen hoidon aloituksen ja sairastuneen omahoidon ja elintapamuutosten aloittamisen, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että hyvinvointialueilla tulisi kiinnittää huomiota maksasairauksien ennaltaehkäisyyn, tietoisuuden lisäämiseen maksaterveyteen vaikuttavista elintavoista ja varhaiseen tunnistamiseen. Maksasairauden oikea-aikainen hoito ja seuranta vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti myös terveydenhuollon kustannuksiin. Matalan kynnyksen interventioita sairauden omahoidon tukemiseen tarvittaisiin hyvinvointialueilla huomattavasti nykyistä enemmän. Alkoholimaksasairaudet näkyvät myös päivystyksien potilasmäärissä ja kustannuksissa.

 – Tällä hetkellä monet maksasairauteen sairastuneet kokevat, että he eivät perusterveydenhuollon käynnin jälkeen tiedä, miten esimerkiksi rasvamaksa- tai maksakirroosidiagnoosin seuranta jatkuu, eivätkä osaa sitoutua sairauden omahoitoon ja elintapamuutoksiin, Högström sanoo.

Hyvinvointialueiden etävastaanottojen yleistyessä on syytä pohtia, miten lääkärin on mahdollista tunnistaa etävastaanotoilla vakavien sairauksien riskitekijät. Miten verenpaine, munuais- ja maksa-arvot ja yleinen potilaan peruskunnon havainnointi ja jatkotutkimuksiin ohjaus onnistuu etäyhteydellä.  Munuais- ja maksaliiton tekemän kyselyn mukaan sairastuneet kokevat, että etävastaanotot helpottavat arkea ja vähentävät vastaanotolla käyntiä vakiintuneen sairauden seurantatapaamissa, mutta diagnoosihetkellä ne eivät vastaa sairastuneiden tiedontarpeeseen.

– Kun hyvinvointialueiden rakennemuutoksessa joudutaan tekemään palveluverkoston uudelleen järjestämistä ja palveluiden priorisointia, kansalaiset ja potilasjärjestöt olisi otattava mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hänen sairauttaan hoidetaan parhaalla ja tarkoituksenmukaisella hoidolla. Pitkälle edenneen maksasairauden kohdalla tämä voi tarkoittaa myös sairauden palliatiivista hoitoa, Högström toteaa.

Munuais- ja maksaliitto on huolissaan ihmisten eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon tutkimuksiin. Hallituksen päätös pidentää kiireettömään hoitoon pääsyä 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen voi heikentää monen sairauden riittävän varhaista toteamista. Työterveyden piiriin kuuluvalla on helpompi päästä oireidensa kanssa tutkimuksiin kuin ihmisellä, joka odottaa perusterveydenhuollon lääkäriaikaa useita viikkoja.

Hallitus on myös päättänyt pienentää merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta tulevina vuosina. Tämä tullee vaikuttamaan järjestölähtöisen sairauksien ennaltaehkäisytiedon ja tietoisuuden lisäämisen vähenemiseen.

Lisätietoja Maksaviikosta www.muma.fi/maksaviikko(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Maksaviikon järjestämistä tukevat Alko ja ELPA.