Maksakirroosin Käypä hoito -suositus korostaa varhaisen tunnistamisen tärkeyttä

Tuore Käypä hoito -suositus on kattava kuvaus ja ohjeistus oireettomasta (kompensaatiossa olevasta) ja oireisesta (dekompensaatiossa olevasta) maksakirroosista sekä uusista tavoista tunnistaa ja seurata taudin kulkua sen eri vaiheissa.
Pitkäaikaisen maksasairauden voi aiheuttaa alkoholi, rasvamaksa, virusinfektiot, autoimmuunisairaudet tai lääkkeet. Edetessään sairaus vaurioittaa maksaa rakenteellisesti ja aiheuttaa toiminnallisia muutoksia. Fibroosin eli sidekudoksen muodostus ennustaa maksakirroosin kehittymisen riskiä.
Vaikean maksakirroosin mahdollisuus on tärkeää pitää mielessä, jos potilaalla on maksasairauden riskitekijöitä, vaikka oireita ei vielä olisi ilmaantunut. Varhaisen tunnistamisen kautta voidaan vaikuttaa parhaiten maksakirroosin kulkuun.
Maksakirroosin komplikaatioiden tunnistaminen on tärkeää, sillä niitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja siten parantaa eliniän ennustetta.

Kirroosin vaikutus toiminta- ja työkykyyn

Maksakirroosin oireiden vaikutus toimintakykyyn on merkittävää. Väsymys ja uupumuksen tunne voi olla joko henkistä tai fyysistä. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn ja keskittymiseen, muistiin ja ongelmanratkaisukykyyn. Väsymystä voi lisätä ruokahalun puute ja laihtuminen. Elämänlaatua heikentää myös fyysisen kunnon heikkeneminen. Suoriutuminen fyysisistä ponnisteluista saattaa vähentyä ja palautumiseen tarvittava aika pidentyä. Viikonloppu tai vapaapäivät eivät tunnu riittävän. Epävarmuus, häpeä ja huoli alentavat psyykkistä toimintakykyä. Kipu ja kutina puolestaan heikentävät yöunen laatua ja voivat johtaa unettomuuteen sekä toimintakyvyn laskuun.

Terveydenhuollolla on keskeinen rooli maksakirroosipotilaan työkyvyn tukijana ja työn muokkauksen apuna työkykyneuvottelussa. Työkykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota työn sisällön vaikutukseen työkykyyn ja työssä suoriutumiseen, ja sitä arvioidaan moniammatillisesti. Maksakirroosia aiheuttava tekijä, kuten päihdeongelma, voi olla suurempi työkyvyttömyyden syy kuin itse maksasairaus. Kirroosin hoitoon käytettävät lääkkeet voivat alentaa tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä. 

Käypä hoito -suosituksessa kiinnitetään myös huomiota ajokykyyn ja sen keskeisiin osatoimintoihin. Kirroosin aiheuttama väsymys tai psyykkinen kuormittuneisuus tai aivotoiminnan häiriö voivat heikentää ajokykyä. Ammattiautoilijoiden osalta konsultoidaan tarvittaessa ajoterveyspoliklinikkaa ja työterveyshuoltoa.

Maksakirroosia sairastava ja hänen läheisensä tarvitsevat riittävästi tietoa sairaudestaan sekä yksilöllisiä ja käytännönläheisiä hoito-ohjeita. On tärkeää oivaltaa ruokailujen tiheämpi tarve, proteiinin nauttiminen tasaisesti päivän aikana, yöpaaston välttäminen sekä lihaskunnon harjoittaminen. Hyvä ravitsemustila ja fyysinen aktiivisuus ovat keskeisessä asemassa toimintakyvyn ylläpitäjänä. Taudin etenemisen hidastamiseen ja lisävaurioiden ennaltaehkäisyyn tarvitaan säännöllistä terveydenhuollon ohjausta sekä seurantaa 6–12 kuukauden välein.

Mikäli sairaus on edennyt ja henkilöllä todettu kirroosin komplikaatioita, on tärkeää seurata oireita. Maksakirroosin oireita ovat muun muassa vesivatsaisuus, ruokatorven tai mahalaukun laskimolaajentumat ja aivotoiminnan häiriö (enkefalopatia). Osa oireista, kuten verioksentelu tai verinen uloste kuume tai sekavuus, vaatii välitöntä päivystyksellistä huomiota. Lievemmistä oireista voi olla yhteydessä hoitavaan yksikköön kiireettömämmin.

Maksakirroosin käyvän hoidon suosituksen potilasversio löytyy kaypahoito.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) -sivustolta. Sairastuneelle tai läheiselle löytyy myös selkeämpilukuinen potilasversio(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jonka muotoilussa Munuais- ja maksaliitto on ollut mukana. Potilasversion PDF-tiedostoon pääset suoraan tästä linkistä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (sivu avautuu uuteen ikkunaan).