Kroonisen munuaistaudin hoito ja seuranta kaipaavat lisäresursseja

Esimerkiksi virtsanäytteen avulla tehtävä munuaistaudin seulonta ei ole kattavaa; vain 39 % vastaajista arvioi näytteenoton toteutuvan hoitosuositusten mukaisesti suurimmalta osalta potilaita. Verenpainetautipotilaiden seulonta jää usein vajaaksi. Resurssivaje on varhaista tunnistamista vielä suurempaa seurannan toteuttamisen osalta. Resurssit koetaan selvästi useammin riittämättömiksi kuin riittäviksi. Vastaajista kaksi kolmesta kokee resurssit joko liian vähäisiksi tai ettei resursseja ole lainkaan. Resurssipulaa koetaan erityisesti henkilöstössä, mutta myös taloudelliset resurssit haastoivat suurta osaa vastaajista.

Munuais- ja maksaliiton, Diabetesliiton, Apteekkariliiton ja Boehringer Ingelheimin teettämällä kyselyllä selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien näkökulmia siitä, miten kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen, seulonta ja diagnostiikka eri hyvinvointialueilla käytännössä toteutuu. Tulokset perustuvat 239 vastaukseen.

Kroonisen munuaistaudin (KMT) kustannusvaikutukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Dialyysihoito yhdelle potilaalle maksaa vuosittain 50 000 euroa, ja Suomessa dialyysihoitoa saa noin 1900 potilasta. KMT:n tunnistamiseen ja hoitoon liittyy Suomessa useita pullonkauloja eikä potilaita tunnisteta riittävän varhain.

– Munuaistautiin ei yleensä liity merkittäviä oireita ennen kuin tauti on edennyt vaikeaksi, joten munuaistautia tulee seuloa riskiryhmiin kuuluvilta potilailta. Taudin varhaisvaiheessa tehdyillä elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla voidaan viivästyttää munuaiskorvaushoitoon päätymistä merkittävästi. Varhaisen kroonisen munuaistaudin tunnistamisen ja intervention voidaankin olettaa olevan erittäin vaikuttavaa, toteaa nefrologian erikoislääkäri Satu Mäkelä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Diabeteslaaturekisterin raportin mukaan 49 %:lta Suomen tyypin 2 diabetespotilaista puuttuu tiedot virtsanäytteestä, mikä on huolestuttavaa, sillä virtsatesti on keskeinen KMT:n arvioinnissa ja diagnostiikassa. Tämä korostaa tarvetta parantaa munuaistautien tunnistamista ja diagnosointia Suomessa.

Kutsu keskusteluun ja toimiin

KMT:n tavallisimmat syyt ovat diabetes ja verenpainetauti, jotka ovat länsimaissa yleisiä sairauksia. Ikääntyminen ja ylipaino myös lisäävät sairastumisriskiä. Tauti lisää merkittävästi kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja vaikuttaa niin potilaiden kuin heidän läheistensä elämänlaatuun.

Kansainvälinen kroonisen munuaistaudin hoitosuositus KDIGO CKD päivitettiin alkuvuodesta 2024 – suosituksen mukaan tuoreimmat analyysit vuodelta 2023 puhuvat koko väestötason seulonnan puolesta. Tällöin ei enää olisi tarpeen valikoida seulottavaksi jatkuvasti muuttuvaa riskiryhmien joukkoa. Noin 80 % hyvinvointialueiden valtion SOTE-rahoituksesta määräytyy SOTE-palvelutarpeen perusteella. Siinä sairastavuus ja tiettyjen sairausluokkien esiintyvyys ovat keskeisiä, ja korkein painokerroin on munuaisten vajaatoiminnalla. Diagnoosien kirjaamisen epätarkkuudet ja alueelliset vaihtelut voivat aiheuttaa haasteita rahoituksen oikeudenmukaiselle jakamiselle.

– Munuaistaudin varhainen tunnistaminen on hyvinvointialueilla kustannuskysymys ja ihmisen kannalta oikea-aikaisen hoidon mahdollisuus. Jokainen varhainen diagnoosi vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja sairastunut pystyy sitoutumaan alusta alkaen hyvään omahoitoon, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Varhainen tunnistaminen ja hoito voivat merkittävästi vähentää niin sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä kuin tarjota lisää terveitä elinvuosia.

Tervetuloa keskustelemaan ja löytämään ratkaisuja KMT:n pysäyttämiseksi SuomiAreenaan – yhdessä voimme vaikuttaa terveytemme puolesta. SuomiAreenassa keskustellaan tiistaina 25.6. kroonisesta munuaistaudista ja etsitään ratkaisuja piileväksi epidemiaksi kuvaillun ilmiön pysäyttämiseksi. Tilaisuuden järjestävät Munuais- ja maksaliitto, Apteekkariliitto ja Boehringer Ingelheim.

Keskustelutilaisuus: Yksi kymmenestä sairastaa tietämättään munuaistautia: Tiedätkö riskisi?
Aika: tiistai 25.6.2024 klo 16–16.45.
Paikka: Raatihuoneenpuiston lava, Teatterikatu 7, Pori.

Aiheesta ovat keskustelemassa:

• Niina Koivuviita, puheenjohtaja, Lääkäriliitto.
• Ville Väyrynen, kansanedustaja, Kokoomus.
• Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan ykkösapteekki.
• Elina Pimiä, asiantuntijaylilääkäri, Diabetesliitto.
• Satu Mäkelä, ylilääkäri, Pirkanmaan hyvinvointialue.
• Aija Pirinen, viestintäpäällikkö, Apteekkariliitto.