Järjestöjen rahoitus vaarassa
Järjestöjen STEA-rahoitus on vaarassa pienentyä entisestään, jos julkisuudessa esillä olleet ehdotukset toteutuisivat. Munuais- ja maksaliitto on viestinyt päättäjille, että järjestöjen työ on tärkeä osa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita.
Järjestöleikkaukset syventävät sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiä. Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdottamat lisäleikkaukset järjestöille tarkoittaisivat käytännössä sote-järjestöjen toiminnan alasajoa. Jos järjestöjen antama neuvonta, ohjaus ja tuki loppuvat, kuormittuvat sosiaali- ja terveyspalvelut entisestään. Järjestöillä on aikaa kuunnella ihmistä sekä tukea toiminta- ja työkykyä, kun nykyinen terveydenhuolto ei ehdi. Järjestöjen matalan kynnyksen apuun ei tarvitse anoa ajanvarausta.
Munuais- ja maksaliitto on lähestynyt puolueiden johtoa, ministereitä ja kansanedustajia viestillä, jolla on haluttu tuoda teille esille huoli liiton toiminnan jatkumisesta ja liiton osuus munuais- ja maksasairauksien varhaisessa tunnistamisessa ja sairastuneiden omahoidon vahvistamisessa, elinluovutusten edistämisessä sekä liiton merkitys sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden kuntoutumisessa ja voimaantumisessa osaksi yhteiskuntaa.
Munuais- ja maksaliitto – munuais- ja maksasairaudet ja elinsiirrot Suomessa
Arviolta 7–10 prosenttia suomalaisista sairastaa kroonista munuaistautia. Moni sairastaa munuaistautia tietämättään, koska se ei yleensä varhaisvaiheessa aiheuta oireita. Munuaistautiin liittyy jo varhaisista taudin vaiheista alkaen suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien sekä ennenaikaisen kuoleman riski. Munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden sote-kustannuksiin.
Munuais- ja maksaliitto on muun muassa ollut tekemässä ja jalkauttamassa Suomen Nefrologiyhdistyksen julkaisemaa Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategiaa ja Vaikean kroonisen munuaistaudin hoidon ohjaus -strategiaa. Liitto tekee vaikuttamistyötä kotidialyysihoidon edistämiseksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut selvittämään mahdollisuutta lisätä dialyysihoidon toteuttamista kotona asiakkaan kustannuksia lisäämättä.
Maksasairauksien aiheuttama tautitaakka on huomattava. Arvion mukaan ne aiheuttavat Suomessa enemmän menetettyjä työkykyisiä elinvuosia kuin esimerkiksi iskeemiset sydänsairaudet, aivohalvaus tai keuhkosyöpä. Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti sekä aikuisten että lapsien ja nuorten keskuudessa. Vyötärölihavista 80 prosentilla esiintyy rasvamaksaa. Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa kolmasosalla aikuisväestöstä.
Munuais- ja maksaliitto on muun muassa ollut mukana Maksakirroosin Käypä hoito -suosituksen laatineessa työryhmässä ja aloittaa vuonna 2025 julkaistun suosituksen jalkautuksen. Liitto on työllään edistänyt C-hepatiittitartunnan saaneiden hoitoon pääsyä. Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida hepatiitti C vuoteen 2030 mennessä. Uusi Suomen HIV- ja krooniset virushepatiitit -strategia (THL) julkaistaan vuoden 2025 aikana.
Elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 400 suomalaista. Kaikki eivät saa sopivaa siirrettä ajoissa ja noin 10 prosenttia menehtyy odottaessaan. Elinsiirtojen määrää Suomessa on saatu lisättyä liiton ajamien lakimuutosten ja Elinluovutus- ja siirtotoiminnan kansallisen toimintasuunnitelmien (STM, luovuttajasairaalat) avulla. Toimintasuunnitelmassa 2023–2033 vastuu kansalaisten tietoisuuden lisäämisestä on annettu järjestöille ja eritoten Munuais- ja maksaliiton hallinnoimalle viestintäyhteistyölle (STEA-kohdeavustus). Kansalaisviestinnän toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja.
Munuais- ja maksaliitto – elintärkeää toimintaa 55 vuotta
Munuais- ja maksaliitto on toiminut jo 55 vuoden ajan sairastuneiden tukena. Alkuvuosina kerättiin varoja dialyysilaitteiden hankkimiseen ja pelastettiin käytännössä ihmishenkiä. Nykyään liiton ja jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, vertaistuki ja neuvonta auttavat munuais- ja maksasairautta sairastavia kantamaan sairauden taakan. Koska moni munuais- ja maksasairaus on harvinainen, liitto voi antaa mahdollisuuden tavata ensi kertaa samaa sairautta sairastavan. Liiton tarjoama vertaistukitoiminta on organisoitua ja ammatillisesti järjestäytynyttä. Liitto jakaa luotettavaa tietoa aikana, jolloin netistä löytyvään tietoon on suhtauduttava varauksella. Liiton kuntouttava toiminta auttaa munuais- ja maksasairaita ja elinsiirtoa odottavia tai elinsiirron saaneita sopeutumaan elämään sairauden kanssa ja lisää valmiuksia sairauden omahoitoon. Liitto tarjoaa ainoana Suomessa hoitoapua elinsiirto- ja dialyysilasten kotiin, jotta vanhemmilla on mahdollisuus heille kuuluvaan vapaaseen. Liitto osaa auttaa moniammatillisesti pitkäaikaisia munuais- tai maksasairauksia sairastavia hoitoväsymyksessä ja neuvoa sairastuneita saamaan heille kuuluvan sosiaaliturvan.
Munuais- ja maksaliiton kohderyhmän koko on jo nykyisellään suuri ja esimerkiksi rasvamaksataudin valtava lisääntyminen kasvattaa sitä entisestään. Munuais- ja maksaliitto ei tee päällekkäistä tai rinnakkaista toimintaa muiden järjestöjen tai julkisen sektorin kanssa. Liitto on ainoa munuais- ja maksasairauksia sairastavien tukija ja etujen valvoja Suomessa. Pääosin liiton toiminta rahoitetaan STEA-valtionosuuksilla, mutta liitto käyttää myös omarahoitusta perustoimintaansa ja ulkopuolista rahoitusta viestiessään suurelle yleisölle munuais- ja maksasairauksista.