Haasteita pitkäaikaissairauden seurannassa ja hoitoon pääsyssä
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen tavoitteena on ollut muun muassa turvata yhdenvertaiset, tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut koko väestölle. Liiton kyselyyn vastanneiden mukaan tavoitteissa riittää haasteita.
Liitto toteutti syyskuussa 2025 kyselyn, jonka tarkoituksena oli saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaissairauden seuranta ja hoitoon pääsy ovat toteutuneet hyvinvointialueilla. Kyselyä jaettiin Munuais- ja maksaliiton Facebook-sivulla ja uutiskirjeessä ja siihen vastasi 149 henkilöä. Vastaajista 42 % oli elinsiirron saaneita, 29 % munuaissairautta sairastavia, 22 % maksasairautta sairastavia ja 6 % sairastuneiden läheisiä.
Vastaajista 62 % kertoi, että pitkäaikaissairauden hoitoon liittyvät seurantakäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti viimeisen vuoden aikana. Kolmasosalla vastaajista on kuitenkin ollut haasteita sairauden seurannassa: Sovittua seurantakäyntiä on siirretty myöhemmäksi (14 %), seurantakäynti on korvattu etävastaanotolla (11 %) ja seurantakäynti on peruttu tai jätetty sopimatta (8 %). Jotkut vastaajista mainitsivat, että seurantakäyntejä on korvattu soittoajalla tai siirretty seuranta perusterveydenhuoltoon, jossa vastaanotolle on vaikea päästä. Usean vastaajan kohdalla sairautta seurataan laboratoriotutkimuksilla, mutta lääkäri ei ole soittanut tutkimusten tuloksista, vaan ne on pitänyt tarkistaa itse OmaKannasta tai hyvinvointialueen sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Joidenkin kohdalla seuranta on toteutunut ainoastaan silloin, kun he ovat itse vaatineet sitä. Muutama vastaaja mainitsi, että edellisestä seurantakäynnistä on aikaa 2–3 vuotta.
Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien kokemuksia lääkärin vastaanotolle pääsystä perusterveydenhuollossa. Lain mukaan kiireettömään hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Alle 23-vuotiaiden on kuitenkin päästävä hoitoon viimeistään 14 vuorokaudessa. Suun terveydenhuollossa alle 23-vuotiaiden on päästävä hoitoon viimeistään kolmessa kuukaudessa ja tätä vanhempien viimeistään kuudessa kuukaudessa.
Lakisääteisessä ajassa lääkärin vastaanotolle oli päässyt 58 % vastaajista. 14 % vastaajista oli odottanut vastaanotolle pääsyä yli kolme kuukautta. Vastaajista 28 % ei osannut arvioida odotusajan pituutta. Vastaajien mukaan vastaanottoaikaa on useilla hyvinvointialueilla lähes mahdotonta saada. Myös yhteyden saaminen perusterveydenhuoltoon on vaikeaa.
Lakisääteisessä ajassa suun terveydenhuoltoon oli päässyt 51 % vastaajista. 20 % vastaajista oli odottanut hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Vastaajista 29 % ei osannut arvioida odotusajan pituutta. Vastaajien mukaan useilla hyvinvointialueilla on vaikeaa tai mahdotonta saada aika suun terveydenhuoltoon, mikä on pakottanut heidät käyttämään yksityisiä palveluja.