Euroopan komissio: Krooninen munuaistauti on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä
Munuais- ja maksaliitto ja SNY Suomen Nefrologiyhdistys vaativat hallitusta tukemaan Euroopan komission esitystä, joka haluaa vahvistaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä neuvoston suosituksella. Ehdotus nostaa ensimmäistä kertaa näkyvästi esiin kroonisen munuaistaudin merkityksen sydänterveydelle.
Suomen Nefrologiyhdistys SNY ja Munuais- ja maksaliitto pitävät linjausta tervetulleena ja pyytävät hallitusta tukemaan EU-neuvostossa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa sydän- ja verisuoniterveyttä tarkastellaan yhdessä munuaissairauksien, diabeteksen ja muiden aineenvaihduntasairauksien kanssa sekä suosituksen hyväksymisen jälkeen toteuttamaan sen kansallisesti siten, että munuaistutkimukset sisältyvät terveystarkastuksiin.
Komission ehdotuksessa terveystarkastuksiin sisällytettäisiin muun muassa seerumin kreatiniinin mittaus sekä virtsan albumiinin määritys eli albuminurian tutkiminen. Näiden avulla voidaan tunnistaa krooninen munuaistauti jo varhaisessa vaiheessa.
Krooninen munuaistauti lisää sydänkuoleman riskiä
Krooninen munuaistauti on merkittävä ja itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Kroonista munuaistautia sairastavilla on tavallista suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan, aivohalvaukseen sekä eteisvärinään. Riski kasvaa jo silloin, kun munuaisten toiminta on vain lievästi heikentynyt tai virtsaan erittyy normaalia enemmän albumiinia.
Tilanne on erityisen vakava pitkälle edenneessä munuaissairaudessa. Arvioiden mukaan lähes puolella vaikeaa kroonista munuaistautia sairastavista on samanaikaisesti jokin sydän- ja verisuonisairaus. Sydän- ja verisuonisyyt aiheuttavat myös huomattavan osan heidän kuolemastaan.
Joka kymmenes sairastaa tietämättään
Krooninen munuaistauti on yksi Euroopan yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Arviolta noin joka kymmenes aikuinen sairastaa sitä. Ongelmana on, että sairaus etenee usein pitkään oireettomana. Moni saa diagnoosin vasta siinä vaiheessa, kun munuaisten toiminta on jo merkittävästi heikentynyt. Tästä syystä asiantuntijat korostavat seulonnan ja varhaisen tunnistamisen merkitystä. Varhaisen vaiheen munuaistauti voidaan havaita yksinkertaisilla laboratoriotutkimuksilla, mutta ilman tutkimuksia se jää helposti piiloon.
Munuaisten toiminnan selvittäminen ei edellytä monimutkaisia tai kalliita tutkimuksia. Seerumin kreatiniini voidaan mitata samasta verinäytteestä, josta tutkitaan esimerkiksi kolesteroli ja verensokeri. Albuminurian tutkimiseen puolestaan riittää yksi virtsanäyte. Asiantuntijoiden mukaan tutkimusten lisäkustannus terveystarkastuksessa on maasta riippuen vain noin 2–12 euroa henkilöä kohden. Samaan aikaan varhaisella diagnostiikalla voidaan ehkäistä munuaistaudin etenemistä, vähentää sydän- ja verisuonitapahtumia sekä välttää myöhempiä kalliita hoitoja, kuten dialyysihoitoa.
Suomessa seerumin kreatiniinin määritys sisältyy usein käytännössä aikuisten ja ikääntyneiden terveystarkastusten laboratoriokokeisiin, mutta sitä ei edellytetä lakisääteisesti. Virtsan albumiinin määritys ei puolestaan kuulu kaikille tehtäviin rutiininomaisiin terveystarkastuksiin. Suomen Nefrologiyhdistyksen ja Munuais- ja maksaliiton mukaan juuri tässä olisi mahdollisuus merkittävään terveyshyötyyn. Järjestöt katsovat, että Euroopan komission ehdotus tarjoaisi hyvän perustan kehittää myös Suomen kansallisia terveystarkastuksia.