Etäpalvelu tukee hoitokokonaisuutta

Hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön perinteisten vastaanottokäyntien rinnalle etäpalveluja. Etäpalvelut vastaavat sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoitokontaktia. Palvelu toteutetaan etäyhteyden, esimerkiksi tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää palveluja käyttävien kokemuksia ja ajatuksia etäpalveluista.

Munuais- ja maksaliitto toteutti maaliskuussa 2024 kyselyn etäpalveluista. Kyselyyn vastasi 104 henkilöä. Vastaajista 40 % oli munuaisensiirron saaneita, 21 % munuaissairautta sairastavia, 13 % maksasairautta sairastavia, 13 % maksansiirron saaneita, 8 % sairastuneiden läheisiä ja 4 % muuta pitkäaikaissairautta sairastavia.

Lähes puolet vastaajista tyytyväisiä

Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia kertoi, että terveydenhuolto on hyödyntänyt etäpalveluja heidän sairautensa tutkimisessa ja hoidossa viimeisen vuoden aikana. Suostumusta etäpalveluun ennen palvelun toteuttamista oli kysytty vain 37 prosentilta vastaajista, vaikka etäpalveluun on oltava potilaan tietoinen suostumus ja potilaalle on tarvittaessa varattava mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin.

Vastaajista 47 prosenttia ilmoitti olleensa tyytyväisiä etäpalveluun. Tyytymättömiä etäpalveluun oli 20 prosenttia vastaajista. Vastaajista 11 prosenttia oli sitä mieltä, että potilasturvallisuus ei ole toteutunut etäpalveluissa. Syynä tähän on ollut muun muassa se, että vuorovaikutus ammattihenkilön kanssa on ollut etäyhteyden kautta vaikeaa. Potilasturvallisuutta ovat vaarantaneet myös sairastuneiden riittämätön osaaminen etäpalvelujen käyttöön, etäpalvelujen soveltumattomuus asian hoitamiseen sekä asioinnin keskeyttäneet tekniset ongelmat. Joidenkin vastaajien kohdalla diagnoosin saaminen tai hoitoon pääsy on viivästynyt etäpalvelun vuoksi, koska esimerkiksi tarvittavat tutkimukset ovat saattaneet jäädä tekemättä.

Vastaajista 50 prosenttia kertoi käyttävänsä mieluummin lähipalveluja, 40 prosenttia puolestaan oli sitä mieltä, että asiointitavalla ei ole väliä. Vastaajien mukaan etäpalvelut sopivat lyhyisiin seurantavastaanottoihin, esimerkiksi laboratoriovastauksista kertomiseen, kun niissä ei ole poikkeavaa ja sairaus ei vaadi fyysistä tutkimusta. Etäpalvelujen mainittiin helpottavan arkea ja vähentävän kustannuksia varsinkin tilanteissa, joissa hoitoyksikköön on pitkä matka tai liikkumisessa on haasteita. Etäpalvelut täydentävät hyvin lähipalveluja ja sujuvoittavat toimintaa tilanteessa, jossa lääkärikäyntejä on paljon. Etäpalvelu on parhaimmillaan hoitokokonaisuuden hyvä tuki. Etäpalveluilla voidaan myös ehkäistä sairauksien tarttumista, kun tarttuvaa tautia sairastavan ei tarvitse hakeutua hoitoyksikköön tutkittavaksi.

Etävastaanotto sopii vain osalle

Vastaajien mielestä etäpalvelujen hyödyntämisessä tulee kuitenkin käyttää tarkkaa harkintaa. Vastaajat kokivat, että lähivastaanotolla tutkimukset ja hoito ovat kokonaisvaltaisempia ja kysymysten esittäminen helpompaa. Potilaan toimintakyky voi aiheuttaa haasteita etäpalvelujen toteuttamiselle ja toisinaan myös väärinkäsityksiä. Lisäksi chatin välityksellä keskusteleminen voi olla haastavaa, jos potilas on sairas ja huonovointinen. Vaikka sairauden seuranta toteutettaisiin etäpalvelujen avulla, on tärkeää aika ajoin tavata potilas, jotta sairauden eteneminen tai esimerkiksi lääkitykseen haittavaikutukset voidaan havaita ajoissa. Lääkärin tapaaminen lähivastaanotolla voi myös olla yksinäisen vanhuksen kohdalla yksi harvoista ihmiskontakteista.

Vastauksissa tuotiin esille myös etäpalvelusta perittävän asiakasmaksun epäoikeudenmukaisuus, koska etäpalvelusta peritään pääsääntöisesti sama maksu kuin lähipalvelusta, vaikka palvelun sisältö ei vastaa lähivastaanottoa.

Kyselyn vastauksista on havaittavissa, että etäpalvelut eivät voi korvata lähipalveluja vaan ainoastaan täydentää niitä. Vastaukset tukevat liiton näkemystä siitä, että erityisesti ikääntyvän väestön kohdalla toimintakyvyn ja teknologisen osaamisen haasteet voivat estää etäpalvelun onnistumisen ja sitä kautta sairauden diagnosoinnin ja hoidon ja vaarantaa potilasturvallisuuden. Toisaalta hyvin toimiessaan etäpalvelut voivat sujuvoittaa asiointia ja helpottaa sairastuneiden arkea. Valviran mukaan etäpalvelua tarjoavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulisi arvioida, sopiiko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi sekä arvioida palvelun soveltuvuus kunkin potilaan kohdalla. Tämä on tärkeää muistaa etenkin tilanteessa, jossa hyvinvointialueet lakkauttavat terveysasemia ja korvaavat lähipalveluja etäpalveluilla.