Uusi strategia virushepatiittien torjuntaan
THL julkaisi 1.12. uuden strategian Hiv-infektion ja kroonisten virushepatiittien epidemioiden torjuntaan ja stigman poistamiseen. Strategian avulla on mahdollista ehkäistä tartuntoja ja hoitaa sairastuneita tehokkaammin. Kroonistuneena hepatiitit lisäävät maksakirroosia ja maksasyövän riskiä.
Strategia tarkastelee Hiv-infektiota ja kroonisia virushepatiitteja yhdessä, koska niissä on samankaltaiset tartuntatavat ja niiden tartunnat koskevat usein samaa haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää. Ryhmää yhdistävät heihin kohdistuvat ennakkoasenteet, syrjintä ja sosioekonominen asema. Lisäksi heitä yhdistävät tartunnalle altistavat tekijät, kuten pistovälineiden yhteiskäyttö, suojaamaton seksi ja puutteellinen rokotuskattavuus. Toistaiseksi he eivät ole saaneet riittävästi tietoa tai matalan kynnyksen testausta taudin varhaiseksi toteamiseksi. Hyvinvointialueet voivat päätöksillään edistää yhdenvertaista pääsyä ennaltaehkäiseviin palveluihin, testaukseen ja hoitoon, mikä tuo myös taloudellisia säästöjä.
– C-hepatiitin hoito ja testaus nähdään hyvinvointialueilla edelleen kustannuksena, ei kustannussäästönä. Testaus ja hoito olisi vietävä terveysasemille, äitiysneuvoloihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon samoin kuin matalan kynnyksen terveysneuvontapisteisiin, huumehoito- ja päihdepalveluyksilöihin sekä vankiloihin, tähdentää Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Munuais- ja maksaliitto on huolestunut kroonisten B-, C- ja D-virushepatiittien tartunnoista, sillä ne aiheuttavat maksatulehduksen. Hepatiitti C -tartunnan saaneista yli puolet jää taudin kroonisiksi kantajiksi. Kroonistunut hepatiittivirus lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. B-hepatiitin hoitoon ei ole parantavaa lääkettä, mutta B-virushepatiittia voidaan ennaltaehkäistä rokottamalla. Sama rokote suojaa myös D-hepatiitilta, sillä se tarttuu vain henkilöön, jolla on B-hepatiitti. Hepatiitti D ei ole vielä valvottava tartuntatauti Suomessa ja siten siihen ei ole mahdollista saada maksutonta lääkehoitoa.
Suomessa hoidetaan uusilla parantavilla lääkkeillä vuosittain noin 1600 C-hepatiittia sairastavaa. Tilastojen valossa tautitapaukset eivät ole kääntyneet laskuun jo vuosia olemassa olleesta hoitosuosituksesta huolimatta. Uusia tartuntoja todetaan vuositasolla noin 1100–1200. Eniten tartuntoja todetaan 20–29-vuotiailla Suomessa syntyneillä suonensisäisiä huumeita käyttävillä, ja valtaosa tartunnoista on Suomesta.
THL:n uudessa strategiassa painotetaan, että C-hepatiitin hoitopolku on vanhentunut. Hoidon toteutus ja testauskäytännöt vaativat päivitystä. Lisäksi on luotava kansalliset käytännöt hoitoon pääsyn ja hoitotulosten seurantaan. Hoitoon ovat oikeutettuja kaikki sairastavat riippumatta taustasta tai maassaolostatuksesta.
– Hoito ei edelleenkään ole tasa-arvoista. Varsinkaan pistohuumeita käyttävien tartuntoja ei hoideta riittävästi. Lähitulevaisuudessa päivitettävän C-hepatiittihoitopolun odotetaan korjaavan tilanteen. Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä, toteaa Högström.