Uusi strategia munuaistaudin varhaiseen toteamiseen ja hoitoon

Arviolta 7–10 prosenttia suomalaisista sairastaa kroonista munuaistautia. Moni sairastaa munuaistautia tietämättään, koska se ei yleensä varhaisvaiheessa aiheuta oireita. Munuaistautiin liittyy jo varhaisista taudin vaiheista alkaen suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien sekä ennenaikaisen kuoleman riski.

Nyt julkaistun Suomen Nefrologiyhdistyksen tekemän Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategian toivotaan ohjaavan ja yhdenmukaistavan alkavan munuaistaudin seulontaa, diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa.

– Vaikka krooninen munuaissairaus on yhtä yleinen sairaus kuin esimerkiksi diabetes, se tunnetaan huomattavasti huonommin. Strategian toivotaan lisäävän väestön ja erityisesti riskissä olevien potilaiden tietoisuutta kroonisesta munuaistaudista ja sen varhaisen tunnistamisen mahdollistavista testeistä, kertoo Suomen Nefrologiyhdistyksen strategiatyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Satu Mäkelä Pirhasta.

Riski sairastua munuaistautiin on kohonnut muun muassa diabetesta, verenpainetautia ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla. Myös lihavuus ja suvussa oleva munuaissairaus sekä aiempi akuutti munuaisvaurio lisäävät sairastumisriskiä. Koska munuaistauti on usein oireeton, riskiryhmiin kuuluvat tulisi seuloa säännöllisesti. Krooninen munuaistauti voidaan todeta veri- ja virtsakokeilla.

– Kroonisen munuaistaudin hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, minkä vuoksi sen varhainen tunnistaminen on noussut aiempaa merkittävämpään rooliin. Komplikaatioita voidaan ehkäistä ja taudin etenemistä hidastaa, jos tauti tunnistetaan ja hoito aloitetaan jo varhaisessa, oireettomassa vaiheessa, Mäkelä lisää.

Munuaistaudin varhaisvaiheessa tehdyillä elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla voidaan viivästyttää munuaiskorvaushoitoon päätymistä merkittävästi. Samalla pienenee potilaan sydäntapahtumien ja kuoleman riski.

– Uusi strategia tarjoaa ajantasaista ja kaivattua täydennyskoulutusta potilaita hoitaville yleislääkäreille ja hoitajille. Lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden koulutusta kroonisen munuaistaudin tunnistamisesta ja hoidosta pitää vahvistaa. Tällä hetkellä suunnitteilla on käytännönläheinen nefrologian oppikirja, alan ammattilehtiin julkaistavia artikkeleita sekä uusi Käypä hoito -suositus. Lisäksi on tärkeää lisätä kansalaisten yleistä tietoisuutta munuaisterveydestä, sanoo nefrologian professori Patrik Finne, Helsingin yliopistosta ja HUSista.

Munuaistaudin ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito tulee huomioida suunniteltaessa SOTE-hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla potilaiden hoitopolkuja ja -ketjuja.

– Munuaistaudin varhaisella tunnistamisella ja hoidolla pyritään säilyttämään osa munuaisten toimintakyvystä ja viivästyttämään, tai kokonaan välttämään, munuaiskorvaushoidon aloittaminen. On merkittävää, että myös yhteiskunnan kustannuksia voidaan vähentää seulonnan ja oikea-aikaisen hoidon avulla sekä potilaiden omahoidon valmiuksia lisäämällä, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.