Suomalaisten maksaterveys vaarantuu kaikissa ikäluokissa, mikäli yhteiskunta ei havahdu
Maksasairauksien ja erityisesti rasvamaksan ennaltaehkäisemiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen hoitamiseen keskittyminen säästäisi yhteiskunnan kustannuksia merkittävästi. Munuais- ja maksaliitto nostaa muun muassa lasten ja nuorten rasvamaksan varhaisen tunnistamisen ja elintapaohjauksen tarvetta esille maksaviikolla 12.–16.5.
Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa yli kolmanneksella aikuisväestöstä. Rasvamaksaa todetaan enenevissä määrin myös lapsilla ja nuorilla. Elintavoista johtuvat maksasairaudet kuten rasvamaksa ovat yleistymässä, mutta niitä ei pidä mieltää yksilön itse aiheuttamiksi ongelmiksi. Yksilön syyllistämisen sijaan, tarvitaan havahtumista ja muutoksia yhteiskunnassa.
– Lihavuuden ja rasvamaksataudin yleisyyden vuoksi elintapamuutoksiin kannustavat ja lihavuuden juurisyihin puuttuvat laajemmat muutokset yhteiskunnassa ovat tarpeellisia. Yksilön vastuun korostamisen sijaan tulee purkaa lihomiselle altistavia yhteiskunnan rakenteita. Terveellisen suomalaisen kasvisruoan kulutusta pitäisi edistää esimerkiksi verotusteknisillä keinoilla, elintarvikepakkausten merkintöjä tulisi selkeyttää terveellisten valintojen helpottamiseksi ja epäterveellisten ruokien markkinointia alaikäisille tulisi rajoittaa, lasten maksasairauksiin perehtynyt lääkäri, lääketieteen tohtori Linnea Aitokari toteaa.
– Uudessa tutkimuksessamme huomasimme lapsuuden runsaamman eläinproteiinin saannin olevan yhteydessä lapsen rasvamaksatautiin. Uusimmat kansainväliset tutkimustulokset taas kertovat energiajuomien ja limujen lisäaineiden vaikutuksesta maksaan, mikä on minusta huolestuttavaa, Aitokari jatkaa.
Lääkärin mukaan ylipainoa ja sen liitännäissairauksia ei tulisi ottaa puheeksi ilman mahdollisuutta tarjota tukea.
– Lapsuus on hyvää aikaa vaikuttaa terveellisten elintapojen syntyyn, ja pienikin positiivinen muutos voi maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Tässä tilanteessa näen säästösyistä tehdyt leikkaukset ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lyhytnäköisenä, sanoo Aitokari.
Maksasairaudet ovat yleensä pitkään oireettomia. Sairaus voi päästä kehittymään vuosien ajan ilman, että se todetaan. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että hyvinvointialueilla tulisi kiinnittää huomiota maksasairauksien ennaltaehkäisyyn, tietoisuuden lisäämiseen maksaterveyteen vaikuttavista elintavoista ja varhaiseen tunnistamiseen.
– Erityisesti rasvamaksaan sairastuneella on mahdollisuus itse vaikuttaa sen ennusteeseen ja rasvamaksasta parantumiseen, kunhan hän saa tietoa ja ohjausta. Aikainen diagnoosi mahdollistaa maksassa tapahtuneiden muutosten palautumisen. Siksi on tärkeää, että erityisesti sairastumisriskissä olevilla ihmisillä sekä jo sairastuneilla on riittävästi tietoa. Olisi hyödyllistä ennakoida ja hakea yhteiskunnassa ratkaisuja myös siihen, että miten voimme edistää maksaterveyttä. Tästä aiheesta on tarjolla kaksi yleisöwebinaaria sekä terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille suunnattu tilaisuus maksaviikolla, kertoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett.
Miksi maksaterveyden edistäminen ja rasvamaksan varhainen tunnistaminen on tärkeää?
- Yli miljoona suomalaista on ylipainoisia.
- Joka kolmas 40–60-vuotiaista suomalaisista on merkittävästi ylipainoinen.
- 40 vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.
- Vyötärölihavuutta on joka toisella aikuisella.
- 2–16 vuotiaista pojista noin 25 % ja tytöistä noin 20 % on ylipainoisia.
- Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus, johtaa rasvan kertymiseen maksasoluihin. Rasvan kertyminen voi ajan myötä aiheuttaa tulehdusta maksasoluissa ja maksavauriota.
- Kehossa oleva ylipaino altistaa muille sairauksille.
- Rasvamaksan liitännäissairauksia ovat metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.
- Lisäkustannukset lihavuudesta ja rasvamaksasta ovat arvioiden mukaan vähintään 5 miljardia vuodessa.
Maksa sairastaa usein pitkään oireetta
Maksasairaus todetaan usein vasta, kun se on jo edennyt, koska maksasairaudet ovat yleensä pitkään oireettomia. Maksasairauden taustalla voi olla autoimmuunisairaus, virusmaksatulehdus, alkoholi, ylipaino tai aineenvaihduntasairaus. Osa maksasairauksista on synnynnäisiä. Joskus syy jää tuntemattomaksi. Alkoholimaksasairaita Suomessa arvioidaan olevan 200 000. Lähes 90 % maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia ja sairastuneet ovat yhä nuorempia – yli puolet tapauksista todetaan vasta äkillisten sairaalahoitoa vaativien komplikaatioiden yhteydessä.
Lisätietoja maksaviikosta: www.muma.fi/maksaviikko2025(siirryt toiseen palveluun).
Maksaviikon järjestämistä tukevat Boehringer Ingelheim, Norgine, Novo Nordisk, ALKO ja ELPA (European Liver Patients´ Association).
Maksaviikko 12.–16.5.2025
Maksaviikon aiheina ovat maksasairauksien varhainen tunnistaminen ja lihavuuden vaikutukset rasvamaksan syntyyn kaikissa ikäluokissa. Liitto järjestää viikon aikana kaksi yleisöwebinaaria sekä ammattilaisille ja päättäjille suunnatun tilaisuuden.
Munuais- ja maksaliitto muistuttaa maksaviikolla 12.–16.5., että sairauden varhainen toteaminen ja oikea-aikainen hoito parantaa ennustetta ja vaikuttaa myös yhteiskunnan kustannuksiin. Vaikka ylipaino ja alkoholi ovat yleisimpiä maksasairauksien aiheuttajia, on tärkeä muistaa, etteivät kaikki maksasairaudet johdu elintavoista.
Kevään 2025 aikana liitto on toteuttanut kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää terveydenhuollon ammattilaisten ja hyvinvointialueiden päättäjien näkökulmia siitä, miten rasvamaksataudin ja maksakirroosin varhainen tunnistaminen, seuranta ja potilasohjaus toteutuvat. Kyselyn tulokset julkistetaan 16.5.