Kotidialyysihoidon lisääminen vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia
Mielipidekirjoitus HS 13.4.2024
Krooninen munuaistauti on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, jota sairastaa noin 10 % väestöstä. Munuaistaudin ennustetaan lisääntyvän merkittävästi seuraavien 10–15 vuoden kuluessa. Taustalla on muun muassa diabeteksen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen. Munuaisten toiminnan ehtyessä on kolme hoitovaihtoehtoa: keinomunuaishoito eli dialyysi kotona tai sairaalassa, munuaisensiirto ja oireenmukainen hoito.
Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Dialyysihoitoa tarvitsevat potilaat ovat pieni, mutta yhteiskunnalle erittäin kallis ryhmä. Vuosittaiset dialyysihoidon kokonaiskustannukset ovat Suomessa arviolta 129 miljoonaa euroa. Nostamalla kotidialyysipotilaiden osuutta, potentiaalinen säästö olisi vuosittain noin 11 miljoonaa euroa.
Suomen Nefrologiyhdistys, Munuais- ja maksaliitto ja Suomen munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö laativat vuonna 2021 vaikean kroonisen munuaistaudin kansallisen hoitostrategian. Strategian tarkoituksena on saada enemmän dialyysipotilaita kotihoitoon ja munuaisensiirtoon. Kotidialyysihoidon etuja potilaalle sairaaladialyysihoitoon verrattuna ovat muun muassa parempi elämänlaatu ja toimintakyky sekä mahdollisuus työssäkäyntiin ja opiskeluun. Tavoitteena onkin, että kotidialyysipotilaiden osuus dialyysipotilaista olisi vähintään 40 % vuoden 2025 loppuun mennessä. Suomen munuaistautirekisterin mukaan 1849 dialyysipotilaasta 23 prosenttia oli kotidialyysissä vuoden 2022 lopussa.
Haasteena kotidialyysien lisäämisessä ovat muun muassa kotidialyysipotilaille aiheutuvat korkeammat kustannukset sairaalahemodialyysipotilaiden kustannuksiin verrattuna. Kotidialyysihoidosta aiheutuvat kustannukset tulee kompensoida potilaille. Tämä olisi yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin dialyysihoidon järjestäminen sairaalassa. Kotidialyysihoidon lisäämistä edistäisivät myös potilaiden koulutuksen ja seurannan vaatimien henkilöstöresurssien turvaaminen ja hoitoyksiköitä tukevan valtakunnallisen kotidialyysikoordinaattorin tehtävän perustaminen.
Kotidialyysihoidon lisääminen edellyttää sekä valtakunnallisia että alueellisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella on tarkoitus selvittää mahdollisuutta lisätä dialyysihoidon toteuttamista kotona asiakkaan kustannuksia lisäämättä. Selvitystyö tulisikin saada alkuun mahdollisimman pikaisesti.
Maria Ruuskanen
edunvalvonnan ja sosiaaliturvan asiantuntija
Munuais- ja maksaliitto
Sari Högström
toiminnanjohtaja
Munuais- ja maksaliitto