HIFK sanoo KYLLÄ elinluovutukselle
HIFK:n ja Ilveksen 28. lokakuuta Helsingin jäähallissa pelattavan ottelun teemana on elinluovutus. Illan aikana sanotaan yhdessä KYLLÄ elinluovutukselle, kun avauskiekon pudottaa kuusivuotias Viljami, joka sai kaksivuotiaana uuden munuaisen isältään.
Keskiviikkona HIFK:n kotipelin otteluisäntänä toimii Munuais- ja maksaliiton KYLLÄ elinluovutukselle -toiminta. Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa tälläkin hetkellä. Tehtyjen elinsiirtojen määrää rajoittaa pula siirrettävistä elimistä. Elinluovuttaja voi pelastaa usean ihmisen hengen.
Illan ottelussa HIFK kohtaa Ilveksen. Illan aikana Helsingin jäähallissa jaetaan elinluovutuskortteja. Perinteinen keltainen elinluovutuskortti on saanut yhdeksi illaksi kilpailijan, sillä tapahtumaa varten on teetetty harvinainen erä HIFK:n tunnusvärin mukaisia punaisia elinluovutuskortteja.
– HIFK:n yhteisö rakentuu vahvojen tunteiden ja yhdessä koettujen hetkien ympärille. Siksi haluamme olla mukana muistuttamassa myös elämän tärkeimmistä asioista. Elinluovutus voi antaa toiselle mahdollisuuden uusiin yhteisiin hetkiin ja tulevaisuuteen, sanoo HIFK:n myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Hintikka.
– Viljamin tarina muistuttaa hyvin konkreettisesti siitä, mitä elinluovutus voi parhaimmillaan tarkoittaa. Yksi päätös voi antaa toiselle mahdollisuuden kasvaa, leikkiä, käydä koulua ja elää tavallista arkea. Hienoa, että voimme yhdessä HIFK:n kanssa tuoda tätä tärkeää asiaa esiin, toteaa Munuais- ja maksaliiton vapaaehtoistyön koordinaattori Tuula Makkonen.
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyrittävä selvittämään. Lompakosta löytyvä elinluovutuskortti tai merkintä OmaKannassa kertoo tahdon selkeästi myös läheisille.
– Elinluovutuskortti on pieni kortti, mutta sen taustalla voi olla toiselle kokonaan uusi mahdollisuus. Toivomme, että mahdollisimman moni pysähtyy illan aikana miettimään omaa elinluovutustahtoaan ja kertoo siitä myös läheisilleen, Makkonen sanoo.
Viljami sai isältään uuden munuaisen
Kuusivuotiaan Viljamin elämässä on tapahtunut paljon jo ennen kouluikää. Raskauden aikana vanhemmille Sannille ja Tuomakselle selvisi, että vauvan vatsassa oli poikkeuksellisen paljon nestettä. Tutkimuksissa epäiltiin uretraläppää eli virtsaputken takaosan läppää. Se tarkoittaa synnynnäistä rakennepoikkeamaa, joka voi vaurioittaa virtsateitä ja munuaisia. Diagnoosi vahvistui myöhemmin.
Viljami syntyi heinäkuussa 2020. Kahden päivän ikäisenä hänelle tehtiin toimenpide, jolla pyrittiin avaamaan virtsatiet ja asennettiin dialyysikatetri siltä varalta, etteivät munuaiset toimisi. Lopulta munuaistoimintaa jäi jäljelle, eikä dialyysiä tarvittu. Myöhemmin Viljamin munuaisarvot alkoivat kuitenkin heikentyä ja elinsiirto tuli ajankohtaiseksi. Tutkimuksissa selvisi, että sopiva luovuttaja löytyi läheltä: isä Tuomas voisi luovuttaa pojalleen munuaisen.
– Koska tilanne ei ollut akuutti, pystyttiin siirtopäivä suunnittelemaan. Alkoi henkinen valmistautuminen leikkaukseen. Tutkimukset sujuivat hyvin ja mieli oli luottavainen, Tuomas kertoo.
Elokuussa 2022 koitti siirtopäivä. Molempien leikkaukset sujuivat hyvin, ja Viljamille siirretty munuainen alkoi toimia heti. Viljami pääsi kotiin kolmen viikon kuluttua, ja myös Tuomas toipui hyvin. Hän oli kuukauden sairauslomalla ja palasi sen jälkeen töihin.
– Normaalissa arjessa en huomaa, että munuaisia on vain yksi. Yhdellä munuaisella pärjää hyvin, Tuomas kertoo.
Tänä päivänä Viljami elää reipasta eskarilaisen arkea. Eskarissa parasta ovat kaverit ja heidän kanssaan leikkiminen. Viljami pitää erityisesti matematiikasta. Myös legoilla ja palikoilla rakentaminen on mieluisaa, ja rakennelmat syntyvät usein ilman ohjeita. Lisäksi Pokémon-kortit kiinnostavat.
– Hän laskee vaikeitakin kertolaskuja päässä, Tuomas kertoo.
– Viljami peittoaa minut päässälaskuissa ja kyselee, mikä on kenenkin suosikkialkuluku, Sanni naurahtaa.
28. lokakuuta pelattavaa ottelua Viljami odottaa erityisesti. Hän tietää jo, mitä jäälle päästyä pitää tehdä.
– Ei jännitä yhtään. On mukavaa päästä pudottamaan kiekko yleisön eteen, Viljami toteaa.
Kotona kiekon pudottamisesta on puhuttu jo etukäteen. Perhe seuraa jääkiekkoa myös televisiosta, ja Viljamilla riittää mielipiteitä siitä, mitä joukkuetta milloinkin kannattaa kannustaa. Sanni-äiti kertoo, että poika tykkää kiusata häntä ilmoittamalla välillä kannattavansa muita joukkueita.
– Kuulemma jokainen saa kannustaa sitä joukkuetta, mitä itse haluaa, Sanni naurahtaa.
