Liikunta voi olla hyvin monenlaista – jokaiselle löytyy se omin ja mieluisin tapa liikkua. Liikunnan hyödyt ovat suurimmillaan, kun siitä tulee hyvä mieli. Liikuntaa on paitsi urheilu tai kuntoharjoittelu myös erilainen arjen hyötyliikuntaa, kuten kävely tai pyöräily, kotityöt ja rappusten kävely.
Liikunta ei paranna munuaisten vajaatoimintaa, mutta se voi hidastaa taudin etenemistä. Liikunta auttaa pitämään elimistön toimintakunnossa. Säännöllinen liikkuminen tulisi aloittaa jo ennen mahdollisen dialyysin aloitusta. Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihasvoimaa ja siten fyysistä suorituskykyä. Liikunta auttaa pitämään elimistön toimintakunnossa. Matalatehoisella ja kohtuullisesti kuormittavalla, säännöllisesti toistuvalla harjoittelulla saadaan tuloksia. Harjoittelu myös lisää EPO-hoidon vaikuttavuutta. Ja mikä tärkeintä, kun jaksaa tehdä päivittäiset askareet, elämänlaatu paranee huomattavasti ja usko jaksamiseen kasvaa.
Dialyysissä oleva voi harrastaa liikuntaa samoin kuin kaikki muutkin, sillä liikunnan tuottamat terveyshyödyt ovat pitkälti samoja kaikilla. Liikunta saa tuntua rasittavalta eli saat hengästyä ja hikoilla.
Keskustele säännöllisen liikunnan aloittamisesta hoitavan lääkärisi kanssa. Kun aloitat säännöllisen liikunnan, tulokset alkavat näkyä 2–5 kuukauden kuluttua. Mitä huonompi lähtökunto on, sitä nopeammin huomaat kunnon kohentuvan.
Säännöllinen liikunta parantaa dialyysissä olevan kykyä selviytyä päivittäisistä askareista, elämänlaatu paranee huomattavasti ja usko jaksamiseen kasvaa.
Dialyysissä käyvän fyysinen suorituskyky ja maksimaalinen hapenottokyky on usein matalampi kuin muilla. Väsymys dialyysin jälkeen on yleistä, minkä vuoksi liikuntakyky ja motivaatio helposti alenevat. Dialyysissä olevat voivat liikkua muiden tavoin, liikunta saa tuntua kohtuullisen rasittavalta eli siinä saa hengästyä ja hikoilla.
Hemodialyysihoidossa oleville on tyypillistä erityisesti nopeiden lihassolujen kato, mikä puolestaan heikentää rasituksen sietokykyä. Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voi parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihasvoimaa ja siten fyysistä suorituskykyä. Matalatehoisella ja kohtuullisesti kuormittavalla, säännöllisesti toistuvalla harjoittelulla saadaan tuloksia.
Hemodialyysissä olevan on otettava fistelikäsi huomioon liikunnassa. Painomansettia ei suositella pidettäväksi fistelikädessä. Jos veritienä on pysyvä sentraalinen katetri, uinti ei ole sallittua, ja katetrin puoleisia voimakkaita venytyksiä on varottava. Fistelikättä voi käyttää lähes normaalisti kun leikkauksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta, puristusta ja tärinää aiheuttavia liikkeitä tulee kuitenkin välttää.
Hemodialyysin aikaisella liikunnalla pyritään tehostamaan dialyysin vaikutusta lisäämällä urean poistumista. Harjoittelu on tehokkainta kahden ensimmäisen tunnin aikana, jolloin hoidossa oleva kokee yleensä olevansa virkeimmillään ja verenpainetaso on sopiva.
Liikunta ennen hoitoa
• Jos mahdollista, kävele tai pyöräile dialyysiyksikköösi.
• Käytä portaita, jos mahdollista.
• Jos dialyysiyksikössäsi on käytössä kuntopyörä tai muu esimerkiksi vuoteeseen kiinnitettävä polkurestoraattori, voit käyttää sitä ennen hoidon alkua.
• Fistelikättä voit harjoittaa ennen hoidon aloittamista esim. 1–2 kilon punnuksella.
Harjoittelu hemodialyysin aikana
• Harjoittelu on tehokkainta kahden ensimmäisen tunnin aikana, jolloin hoidossa oleva kokee yleensä olevansa virkeimmillään ja verenpainetaso on sopiva.
• Verenpainetta, sykettä ja omia tuntemuksia on hyvä seurata liikunnan aikana.
• Liikkua voi vuoteessa selinmakuulla esim. polkurestoraattorin avulla, kuntopyörällä tai mini-stepperillä sekä voimistelemalla esimerkiksi kuminauhaa, käsipainoa tai painomansettia apuna käyttäen
• Aloita liikkuminen esimerkiksi 2 minuutilla ja lisää aikaa 1-2 minuuttia jokaisella harjoittelukerralla. Tavoitteena on 15–30 minuutin harjoittelu väsymättä.
• Muista säilyttää hyvä ryhti voimistelun aikana sekä hengittää normaalisti.
• Hoidon aikana on suositeltavaa tehdä osa liikkeistä istuen ja/tai seisten, jos verenpainetaso sen sallii.
Vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysissä dialyysinesteestä imeytyy elimistöön sokeria, joka lisää lihomisen riskiä ja vaikuttaa veren rasvoihin. Liikunnalla voi vaikuttaa painonhallintaan. Dialyysineste venyttää vatsaonteloa jonkin verran, mikä voi aiheuttaa täyttävää ja epämiellyttävää tunnetta. Venytys voi altistaa selkäkivuille ja siksi selkä- ja vatsalihasten vahvistaminen on suositeltavaa.
• Vatsaontelossa oleva neste saattaa joillakin nostaa vatsa- ja rintaontelon painetta huonontaen laskimopaluuta ja sydämen minuuttivolyymia.
• Voit harrastaa kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa turvallisesti dialyysineste vatsaontelossa.
• Hyvin intensiivisen liikuntasuorituksen voi tehdä ilman dialyysinestettä.
• Dialyysineste saattaa vaikuttaa harjoituksesi kestoon (noin 2 kilon painonnousu, kun neste vatsaontelossa).
• Kamppailulajit ovat kiellettyjä vatsaan kohdistuvien iskujen ja töytäisyjen vuoksi.
• Vältä voimakkaita kiertoja ja kuntosaliharjoituksia, joissa paine kohdistuu vatsan alueelle.
• Raskaita nostoja, yli 10 kiloa, tulisi välttää.
Onnistuneen munuaisensiirron jälkeen fyysinen suorituskyky paranee selvästi. Toipuminen elinsiirtoleikkauksesta kestää yleensä yhtä kauan kuin muusta vatsanalueen leikkauksesta toipuminen. Jo 2–3 kuukauden kuluttua pystyy normaaliin elämänrytmiin, jos toipumisen aikana ei ole esiintynyt komplikaatioita.
Munuaisensiirron jälkeen voi liikkua normaalista. Sellaisia lajeja, joissa altistuu alavatsaan tuleville iskuille, kuten jääkiekkoa, jalkapalloa ja nyrkkeilyä, on kuitenkin vältettävä.
Liikunnalla ei ole haitallisia vaikutuksia siirteen toimintaan eikä lääkehoitoon, päinvastoin liikunnalla voidaan lieventää lääkkeiden sivuvaikutuksia.