Toiminnan suunnittelu ja arviointi
Sujuva jäsenyhdistystoiminta edellyttää toiminnan suunnittelua ja arviointia. Arviointi on toiminnan kehittämisen työkalu.
Yhdistyksen toimintaa ohjaa yhdistyksen tarkoitus. Tarkoitus on kuvattuna sääntöjen toisessa pykälässä. Munuais- ja maksayhdistykset toimivat sääntöjensä mukaan eri-ikäisten munuais- tai maksasairauksia sairastavien tai muiden sairauksien vuoksi elinsiirron saaneiden ja heidän läheistensä oikeuksien ajajana ja edunvalvojana. Yhdistykset pyrkivät ennaltaehkäisemään näitä sairauksia, varmistamaan niihin sairastuneille asiantuntevan hoidon ja vähentämään niiden aiheuttamia haittoja.
Toimintasuunnitelma ja talousarvio
Toiminnan ja talouden suunnittelu sisältää toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisen. Toimintasuunnitelma linjaa, mitä vuoden aikana halutaan tehdä ja talousarvio kertoo, miten suunnitelmat rahoitetaan. Hyvä toimintasuunnitelma on selkeä ja realistinen sisältäen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, miten tavoitteet aiotaan saavuttaa. Talousarvion tulee olla linjassa toimintasuunnitelman kanssa. Hallitus tekee ehdotuksen molemmista asiakirjoista, ja yhdistyksen vuosi- tai syyskokous joko hyväksyy ne tai ehdottaa niihin haluamiaan muutoksia.
Toimintasuunnitelmaa tehtäessä on hyvä miettiä miksi yhdistys on olemassa, mikä juuri nyt on tärkeää ja ajankohtaista ja mitkä ovat yhdistyksen resurssit. On tärkeää kuunnella jäsenten toiveita ja tarpeita. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset, yhteiset teemavuodet ja tärkeimmät teemapäivät. Aiemmin saadut palautteet ja yhdessä tehty arviointi auttavat toimintasuunnitelman tekemisessä. Yhdistys voi toteuttaa tarkoitustaan monella tavalla. Hyviksi havaituista toimintamalleista voi pitää kiinni ja tehdä rohkeasti myös uusia kokeiluja. Toiminnan uusiutuminen edellyttää tahtoa ja avoimuutta uusille ajatuksille.
Seuranta ja arviointi
Toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja kehittämisen kannalta on tärkeää seurata ja arvioida toimintaa. Kun yhdistyksellä on rohkeutta tarkastella omaa toimintaansa rehellisesti, se löytää myös niitä alueita, joita kannattaa parantaa ja niitä asioita, joista kannattaa pitää kiinni. Yhdistyksissä tehtävä arvokas työ ansaitsee tulla näkyväksi. Myös rahoittaja haluaa tietää mitä vaikutuksia on myönnetyillä avustuksilla. Seuranta ja arviointi tulee nähdä kuitenkin ensisijaisesti oman toiminnan kehittämisen apuna.
Arviointia voi tehdä monella tavalla. Sitä voidaan tehdä pitkin matkaa epämuodollisissa keskusteluissa. Arviointia voidaan tehdä itsenäisesti ja parityönä. Pienryhmässä saadaan useampia näkökulmia, jotka voidaan kirjata paperille ylös. Erilaiset näkökulmat ovat arvioinnissa rikkaus ja voimavara. Arvioinnin avuksi on olemassa erilaisia työkaluja ja malleja. Palautteen kerääminen on tärkeä osa toiminnan arviointia ja toiminnan seurantaa. Tavoitteena on, että yhdistyksen toiminta vastaisi jäsenten tarpeita ja olisi yhdistyksen tavoitteiden mukaista. Palautetta voi kysyä kirjallisesti tai suullisesti, sähköisen jäsenkyselyn avulla tai tapahtumissa vaikka hymynaamoin tai erilaisin toiminnallisin menetelmin.
Liiton henkilökunta auttaa mielellään yhdistysten arvioinnin kehittämisessä ja antaa vinkkejä miten kartoittaa jäsenten toiveita ja tarpeita.
