Nuoren tukeminen

Nuoruus on voimakasta psykologisen kasvun aikaa. Murrosiän hormonitoiminnan lisääntyminen ja fyysinen kasvu muuttavat lapsen psyykkistä tasapainoa. Murrosiässä nuori miettii uudella tavalla omaan terveyteensä liittyviä asioita. Hän pohtii sairauden kulkua, aiempia hoitoja ja niiden vaikutuksia elämään. Sairauden mahdollisesti tuomat rajoitukset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden suunnitteluun ja myös arjen jaksamiseen.

Nuoren sopeutumiskehitys vaikeutuu herkästi ja nuori voi tuntea, että sairastamiseen liittyviä asioita ei jaksaisi ajatella eikä niistä puhua. Hänelle voi nousta mieleen huolenaiheita, joista kysyminen on vaikeaa. Hoitojen läpivieminen voi tuntua raskaalta ja ajoittain paineiselta, muut asiat täyttävät mielen. 

Nuoren kanssa on tärkeää puhua avoimesti ja rehellisesti kaikesta sairastamiseen ja elinsiirtoihin liittyvästä. On kerrottava, miksi esimerkiksi hyljinnänestolääkkeitä pitää ottaa säännöllisesti, ja mitä tapahtuu, jos lopettaa lääkkeiden syömisen. Nuoren kanssa tulee myös keskustella mahdollisista lääkkeiden sivuvaikutuksista sekä kannustaa kertomaan niistä hoitavalle lääkärille. Yhdessä lääkärin kanssa nuori voi vaikuttaa omaan hoitoonsa.

Nuoren kanssa tulee keskustella nuoruuteen muutenkin liittyvistä seikoista kuten ehkäisystä, alkoholista ja päihteiden käyttämisen vaaroista. Elinsiirron saaneelle nuorelle hyvän elämän ja arjen tasapainon tukijoita ovat päivärytmi, riittävä lepo, monipuolinen ruokavalio ja mielekäs vapaa-aika ja harrastukset.

Siirtyminen aikuispuolelle hoitoon on nuorelle uusi elämänvaihe. Siinä nuorta pyrkivät tukemaan sekä liitto että sairaalan hoitohenkilökunta. Nuorelle tulee antaa riittävästi tietoa sosiaaliturvasta, hoitopolusta aikuispuolella ja vastuusta, jonka nuoren on otettava omasta hoidostaan.

Nuori tarvitsee mahdollisuuden puhua avoimesti omista ajatuksistaan ja hoitokokemuksistaan. Tämä ei ole aina mahdollista omien ystävien kanssa. Liitto pyrkii vuosittain järjestämään nuorille virkistysviikonloppuja, joissa he voivat kohdata samassa elämäntilanteessa olevia. Tapahtumissa ei ole tarvetta salata sairauttaan tai lääkitystään. Asioista voi keskustella vapaasti ja olla oma itsensä, mikä usein on vapauttavaa. Vertaiskeskustelut kantavat pitkälle arjessa ja voivat muodostua ystävyyssuhteiksi.

Helsingissä elinsiirtovastaanoton yhteydessä toimii myös nuorisopsykiatrian lääkäri ja sairaanhoitaja. Nuorta voidaan tavata hänen omasta aloitteestaan tai hoitavan lääkärin pyynnöstä. Nuoren kanssa sovitaan tarvittaessa oma tapaaminen. Yleensä sovitaan ainakin kertaalleen tapaaminen myös vanhempien kanssa. Yhteydenoton syynä voi olla muukin kuin terveydentilaan liittyvä asia, mikäli nuori haluaa puhua jostain muusta ehkä ajankohtaisesta huolenaiheesta. Nuorisopsykiatrisen tuen järjestämistä voidaan miettiä myös nuoren asuinpaikkakunnalla tai sen lähistöllä.