Sote-uudistus ja maakuntien perustaminen

Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi

Munuais- ja maksaliiton lausunto (annettu sähköisessä lausuntopalvelussa 23.9.)

1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa?

Ei täysin.On kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen kaupunkikeskusten ulkopuolella ja pitkäaikaissairaiden kohdalla. Sairastuneilla tulee olla mahdollisuus tasapuolisesti vaikuttavaksi osoitettuun hoitoon asuinpaikasta ja sairauden syystä riippumatta. Munuais- ja maksaliitto on kartoittanut munuais- ja maksasairaiden ja heidän läheistensä näkemyksiä sote-uudistuksesta. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että on ensiarvoisen tärkeää saada palvelut mahdollisimman läheltä.

Lisäksi on varmistettava kuntien ja maakuntien mahdollisuudet avustaa järjestöjen ja yhdistysten tuottamaa matalan kynnyksen auttamistyötä.

3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa?

Esitykseen tulee tehdä yksityiskohtainen linjaus järjestöjen ja niiden alueellisten ja paikallisten jäsenyhdistysten, ei ainoastaan kuulemisesta, vaan mukaan ottamisesta kaikkiin valmistelun sekä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen vaiheisiin.  Maakuntaan on luotava rakenteet, jotka mahdollistavat yhdistysten välisen vuorovaikutuksen ja niiden mielipiteen esiin tuomisen maakuntien päätöksenteossa. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toimintaan myös suoraan järjestöjen kautta.

Kysymyksiä sote-maakuntalaista

6. Sote-maakuntalain 5 luvussa säädetään sote-maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla?

Ei pääosin. Luvun 5 29 §:ssä todetaan, että ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti…:.” Sanamuoto ”voidaan edistää” jättää liian paljon liikkumavaraa sote-maakunnille. Liitto pitää erittäin tärkeänä, että palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Nykyisissä maakunnissa, kunnissa ja kuntayhtymissä on monenlaisia hyviä palvelujen käyttäjiä osallistavia yhteistyökäytäntöjä, joiden olemassaolo on tärkeää varmistaa jatkossa (esimerkiksi säännölliset yhdistysten, viranhaltijoiden ja päättäjien tapaamiset). Suunnitelluista muutoksista on tiedotettava riittävän ajoissa ja annettava palvelujen käyttäjille ja asukkaille todellinen mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Tämä lisää päättäjien edellytyksiä tehdä päätöksiä, joissa on otettu aidosti huomioon käyttäjäkokemus.  Yhdistysten ja maakuntien yhteistyöverkostojen asema tulee vakiinnuttaa tai vahvistaa sitä entisestään ja luoda niille puitteet sekä varmistaa niiden toimintaedellytykset maakunnan päätöksentekorakenteissa. Asioiden jäsentäminen ja sote-uudistuksen hahmottaminen voi olla vaikeaa palvelujen käyttäjille ja alueellisille/paikallisille yhdistyksille. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota kattavaan ja säännölliseen tiedottamiseen.

Esityksen mukaan sote-maakunnat laatisivat taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian osana sote-maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa asetettaisiin tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon sote-maakunnan asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. On tärkeää, että asukkaita ja järjestöjä kuullaan ja osallistetaan palvelustrategiaa laadittaessa.

Kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista

13. Turvaavatko sote-järjestämislain säännökset sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden?

Kyllä pääosin. On kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen kaupunkikeskusten ulkopuolella ja pitkäaikaissairaiden kohdalla. Sairastuneilla tulee olla mahdollisuus tasapuolisesti vaikuttavaksi osoitettuun hoitoon asuinpaikasta ja sairauden syystä riippumatta. Matkustaminen palvelujen perässä on kallista sekä sairastuneille että yhteiskunnalle ja kuormittaa potilaiden henkistä ja fyysistä jaksamista. Esimerkkinä tästä on sairaalassa toteutettava dialyysihoito, jota potilas tarvitsee kolme kertaa viikossa n. 4 tuntia kerrallaan. Mikäli matka on pitkä, vie hoitomatka aikaa koko päivän, mikä voi olla kohtalokasta potilaalle, joka on usein monisairas ja iäkäs. Läheisten vierailut ovat vaikeita pitkän matkan takaa. Erot sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa lisäävät eriarvoisuutta niitä tarvitsevien välillä ja saattavat johtaa siihen, että palvelujen perässä on muutettava toiselle paikkakunnalle. Dialyysihoitoa tarvitsevalla on oltava mahdollisuus valita itselleen sopivin dialyysimuoto. Maakuntien tulee luoda toimintamallit, joilla tuetaan kotona toteutettavaa dialyysihoitoa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Maakunnassa asukkaita on kohdeltava tasapuolisesti siten, että palvelut eivät karkaa kaupunkikeskusten ulkopuolella asuvilta. Tämänhetkiset korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut eivät saa vaarantua. Erikoissairaanhoidossa tulee huolehtia, että pitkäaikaissairaiden kontrollikäynnit kyetään järjestämään suunnitelmallisesti. Myös aikataulutuksen on oltava mahdollisimman stabiilia.

14. Varmistaako laissa esitetty tehtävien määrittely kunnan ja maakunnan osalta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen?

Ei pääosin. Uudistus tuo uusia haasteita potilasjärjestöjen ja paikallisten yhdistysten toimintaan. Kolmannen sektorin toiminta tukee merkittävällä tavalla kuntien vastuulle jäävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kansalaisjärjestöt toimivat kuntasektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdistykset ovat tärkeitä sairastuneiden ja heidän läheistensä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat jäsenistölleen elintärkeää vertaistukea, monipuolista toimintaa ja kanavan tuoda äänen kuuluviin. Potilasyhdistys on monelle sairastuneelle ainut paikka osallistua ja toiminta tuo henkistä hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Potilasyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnan myöntämä toiminta-avustus on monelle yhdistykselle elintärkeä toiminnan jatkumiselle.

Esityksessä todetaan, että sote-maakunnan olisi osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kyseinen sanamuoto jättää liikaa vapaaehtoisuutta sote-maakunnan toimintaan eli lain kirjauksen on tärkeää olla maakuntaa velvoittava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot on määriteltävä kunnassa ja maakunnassa. Maakunnilla ja kunnilla tulee olla yhtäläinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden sekä järjestöjen toimintaedellytysten edistämisessä. Kunnan ja maakunnan mahdollisuudet tukea yhdistystoimintaa on varmistettava uudistuksen yhteydessä.

24. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista.

Tulee varmistaa, että asiakkaan tiedot ovat palveluketjun kaikkien toimijoiden käytettävissä. Lisäksi on huolehdittava asukkaiden tasavertaisesta mahdollisuudesta saada tietoa palveluista. Tämä edellyttää laadukasta, kattavaa ja oikea-aikaista palveluohjausta. Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta säästää kustannuksia, koska se parantaa tarpeenmukaisten palvelujen löytämistä oikea-aikaisesti.  Sairastunut tarvitsee ensitietoa, neuvontaa, tietoa eri hoitovaihtoehdoista, lääkityksestä ja kuntoutuksesta. Näin mahdollistetaan osallistuminen omaan hoitoon. Järjestämislaissa on velvoitettava laatimaan asiakkaalle asiakassuunnitelma, mikä on ehdoton edellytys palvelujen yhteensovittamiselle. Asiakassuunnitelman tulee olla velvoittava ja asiakkaan oikeuksia tukeva. Sairastuneen, erityisesti pitkäaikaissairaan hoidon tulee olla suunnitelmallista. Asianmukainen ja ajantasainen asiakassuunnitelma on edellytys kokonaisvaltaiselle, yksilölliselle ja laadukkaalle hoidolle ja asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamiselle.

Palveluja ja tukea tarvitsevien tulee saada kattavasti tietoa esimerkiksi järjestöjen tarjoamista tuen muodoista. Järjestöjen resurssit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön tulee varmistaa. Suomessa on tällä hetkellä 500 000 rasvamaksaa sairastavaa. Tulevina vuosina rasvamaksapotilaiden hoito tulee aiheuttamaan maakunnille suuria kustannuksia, ellei ennaltaehkäisyyn ja elintapaohjaukseen kiinnitetä riittävästi huomiota perusterveydenhuollon palveluissa.

60. Vapaamuotoiset huomiot verolainsäädännöstä

Esityksessä ehdotetaan, että verotuksen invalidivähennyksestä luovutaan. Invalidivähennyksen poistamisesta saatu säästö tulee siirtää käytettäväksi tulonsiirtoihin niille henkilöille, joille aiheutuu vammasta tai pitkäaikaissairaudesta avun ja tuen tarvetta. Myös munuais- ja maksasairautta sairastavien joukossa on runsaasti heikosti toimeentulevia henkilöitä, joiden asemaa verotuksen invalidivähennyksestä luopuminen tulisi heikentämään entisestään.

76. Valtion ohjausta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen järjestämisessä vahvistettaisiin. Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua?

Kyllä pääosin. On huolehdittava siitä, että sote-maakuntien järjestämisvastuu tarkoittaa aitoa mahdollisuutta järjestää palveluja asukkaille. On tärkeää pyrkiä kaikin tavoin estämään palvelujen aliresursointia.

77. Ministeriöt ja maakunta kävisivät vuotuiset neuvottelut, joissa tarkasteltaisiin maakunnan toimintaa ja taloutta toteumatietojen ja ennusteiden näkökulmasta. Lisäksi erilliset ohjausneuvottelut käytäisiin vuosittain yhteistyöaluekohtaisesti. Onko neuvottelujen tavoite ja käsiteltävä asiakokonaisuus tarkoituksenmukainen?

Kyllä pääosin. Neuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota myös kolmannen sektorin rooliin ja maakunnan tekemään yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Järjestöt voivat merkittävällä tavalla olla edistämässä väestön hyvinvointia muun muassa tarjoamalla vertaistukea ja kuntoutusta. Vastaavasti THL:n vuosittain valmistelemassa asiantuntija-arviossa yhtenä tarkastelukohteena tulee olla järjestöjen rooli mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sote-maakunnan yhteistyö järjestöjen kanssa.