Sosiaaliturvakomitean välimietintö
Lausuntopyyntö sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä
Munuais- ja maksaliiton lausunto 27.4.2023
Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvät etuudet
Mietinnössä todetaan, että etuudensaajaa ei osallisteta palveluihin tai muihin tukitoimiin etuuskauden pitkittyessä. Tällöin yksilön oikeus palveluihin ei toteudu. Tällaisia tilanteita on usein pitkäaikaissairautta sairastavien kohdalla heidän saadessaan työkyvyttömyysetuuksia. Asianmukaisilla ja oikein ajoitetuilla kuntoutuspalveluilla voitaisiin lisätä mahdollisuutta selviytyä työssä, palata tai hakeutua ansiotyöhön. Esimerkiksi elinsiirron saaneen kohdalla työllistymistä hankaloittaa usein se, että kuntoutuspalveluja ei ole hyödynnetty toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisessä dialyysihoidon aikana, jolloin työhön palaaminen elinsiirron jälkeen on haastavaa. Kuten mietinnössä todetaan, työ- ja toimintakykyä, työllistymistä ja osaamista tukevien palvelujen merkitys korostuu etuuden saamisen pitkittymisen tilanteissa. Toimintakyvyn ylläpitämistä on tärkeää tukea riippumatta henkilön iästä. Puutteellisilla ja viivästyneillä palveluilla menetetään merkittävä määrä mahdollisia työvuosia, kasvatetaan terveydenhuollon kustannuksia toiminta- ja työkyvyn heikentymisen myötä sekä heikennetään itsenäisen toimeentulon edellytyksiä. Palveluihin osallistumisen tulee kuitenkin olla vapaaehtoista ja sen tulee tapahtua henkilön voimavarat ja terveydentila huomioon ottaen.
Liitto on samaa mieltä siitä, että kuntoutuksen toimenpiteisiin osallistuminen lisää työhön paluun todennäköisyyttä esimerkiksi kuntoutustuelta. Liitto kannattaa komitean ehdotusta kuntoutuksen aikaisemmasta alkamisesta. Tätä voisi edistää esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien kattavampi laatiminen. Nykyinen lainsäädäntö jättää terveydenhuollolle liian suuren harkintavallan kuntoutussuunnitelmien laatimiseen liittyen.
Liitto pitää tärkeänä komitean ehdotusta toimeentuloturvan selvittämisestä, kun henkilöllä on työ- ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita, joihin ei voida ensisijaisesti tai oikea-aikaisesti vastata työllistymistä edistävillä palveluilla. Useat munuais- ja maksasairautta sairastavat ovat tilanteessa, jossa työkyvyttömyyseläkettä ei ole myönnetty, mutta työkyky ei vastaa työelämän vaatimuksia. Liitto pitää hyvänä, että jatkossa henkilön kuntoutustarpeen ohella sairauspäivärahan tarkistuspisteissä kartoitettaisiin työllisyyspalvelujen ja osaamisen kehittämisen palvelujen tarve.
Toimeentulotuki ja pitkäaikaisen toimeentulotukitarpeen vähentäminen
Komitea ehdottaa, että toimeentulotukea pitkään ilman ensisijaisia etuuksia saavien ohjautumista palvelutarpeen arviointiin ja palveluihin tehostetaan. Pitkäaikaissairaus heikentää usein henkilön taloudellista selviytymistä ja toimeentulon ansaitsemisen mahdollisuuksia merkittävästi. Tulee varmistaa, että saatavilla on henkilöiden osallisuutta edistäviä palveluja, ml. kuntoutuspalvelut ja että niihin ohjautumista parannetaan. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että ensisijaiset etuudet ovat riittäviä vastaamaan toimeentulon haasteisiin. Useissa tapauksissa terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat toimeentulotukitarpeen.
Asiakasmaksulainsäädännössä tulisi velvoittaa hyvinvointialueet huojentamaan myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Lainsäädäntö tarjoaa tähän jo nyt mahdollisuuden, mutta siitä huolimatta suurin osa hyvinvointialueista ei myönnä alennusta tai jätä perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tai myöntää huojennuksia vain tietyille asiakasryhmille.
Etuus- ja palvelupolkujen toimivuus ja palvelujen tarjoaminen
Liitto katsoo, että komitean ehdotus yhteisestä asiakassuunnitelmasta parantaisi merkittävästi pitkäaikaissairautta sairastavan mahdollisuutta saada palveluja tarvettaan vastaavasti ja oikea-aikaisesti. Asiakassuunnitelma vastaisi myös niihin ongelmiin, joita hoito- ja kuntoutussuunnitelmien puutteellinen laatiminen aiheuttaa esimerkiksi pitkäaikaissairautta sairastavien kohdalla. Kansallinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointiväline mahdollistaisi omalta osaltaan palvelujen oikea-aikaisuuden sekä asiakkaiden mukaan ottamisen omien palvelujensa suunniteluun ja hakeutumisen heidän tarpeitaan vastaavien palvelujen piiriin. Välineen kehittämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon ne henkilöt, joiden ei ole mahdollista hyödyntää itsearviointivälinettä. Tulisi myös varmistaa terveyssosiaalityön resurssien riittävyys erikoissairaanhoidossa, koska terveyssosiaalityöntekijät ovat merkittävässä roolissa pitkäaikaissairautta sairastavan palvelutarpeen tunnistamisessa ja tiedon tarjoamisessa etuuksista ja palveluista.
Soste on esittänyt, että otettaisiin käyttöön etuusehdotus, jossa asiakkaalle kerrottaisiin kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu. Useiden eri hakemusten sijaan hän saisi yhden hakemuksen perusteella tiedon kaikista hänelle kuuluvista etuuksista Kelan sekä muiden viranomaisten tietojen perusteella. Tällä hetkellä etuuksiin liittyy vajaakäyttöä, johon esimerkiksi pitkäaikaissairautta sairastavien kohdalla syynä on se, että etuuksia ei tunneta riittävästi. Liitto katsoo, että etuusehdotus vähentäisi ongelmia, joita nykyiseen monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja etuuksien vajaakäyttöön liittyy.