Myfortic-lääkevalmisteen korvattavuus
Myforticia käytetään pääasiassa hylkimisen estoon elinsiirron jälkeen. Karkeasti arvioituna sitä käyttää noin 20 % siirron saaneista. Tarkkoja kulutustietoja ei ole saatavilla.
Lääkitys suunnitellaan jokaiselle elinsiirron saaneelle yksilöllisesti. Yleensä Myforticia ei valita ensisijaisena mykofenolihappovalmisteena, koska se on kalliimpi kuin CellCept ja koska CellCeptistä on enemmän kokemusta. Myforticiin vaihtoja tehdään, koska mykofenolaattimofetiili aiheuttaa useille potilaille vatsavaivoja. Tavallisin haittavaikutus on ylävatsakipu, joka on kuvattu merkitsevästi harvinaisempana ongelmana Myforticin kohdalla. Myfortic eroaa kaikista muista mykofenolaattivalmisteista imeytymiseltään suolistosta. Yleisimmin käytetty vuorokausiannos on siklosporiinin kanssa 720 mg kahdesti päivässä ja takrolimuusin kanssa 360 mg kahdesti päivässä.
Myös yhteisvaikutukset voivat olla syynä CellCeptin vaihtamiselle Myforticiin. CellCeptillä on yhteisvaikutus PPI-valmisteiden kanssa. Elinsiirron saaneilla on hyvin usein närästystä tai refluksitauti, joita hoidetaan esomepratsolilla. Esomepratsoli heikentää CellCeptin vaikutusta, mutta mikään PPI-valmiste ei vaikuta Myforticin tehoon.
Myfortic ei tarvitse erityistä laboratorioseurantaa, sairauden vuoksi tehtävä seuranta on riittävä. Lääkepitoisuutta on kuitenkin mahdollista seurata, mitä tehdään erityisesti lapsipotilaiden kohdalla. Aikuispotilailla seurantaa ei tehdä rutiininomaisesti, koska tarkkoja tavoitearvoja ei ole määritelty. Mykofenolaatti aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia ja keskenmenoja, mikä on otettava huomioon erityisesti nuorempien potilaiden kohdalla.
Myfortic on elinsiirron saaneiden kertoman mukaan ollut hyvin siedetty eikä se pitkässäkään käytössä ole aiheuttanut merkittäviä haittavaikutuksia. Lääkkeen käyttö on koettu helpoksi. Potilaat ovat usein kokeneet hyötyvänsä vaihdoksesta Myforticiin siten, että ripuli, pahoinvointi ja vatsakivut ovat helpottaneet.
Mykofenolaattimofetiili on melko huonosti siedetty lääke, joka merkittävällä osalla potilaista aiheuttaa haittavaikutuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytettävissä on vaihtoehtoja, koska eri valmisteiden haittavaikutuksissa on selkeästi yksilöllisiä eroja. Myforticin teho on yhtä hyvä kuin muiden mykofenolaattivalmisteiden. Kaikki mykofenolaattivalmisteet, Myfortic mukaan lukien, voivat aiheuttaa vatsavaivoja, maksa-arvojen nousua ja luuydinlamaa. Kuitenkin mykofenolaattinatrium valikoituu usein lääkkeeksi tehonsa ja vähäisten tai harvoin ilmenevien haittavaikutustensa vuoksi.
Myfortic on ilman erityiskorvattavuutta sairastuneille kallis lääke. Mahdolliset muiden mykofenolihappovalmisteiden aiheuttamat vatsaoireet, kuten ripuli, voivat johtaa muutoksiin muiden lääkkeiden pitoisuuksissa, annoksen alentamisen tarpeeseen ja tätä kautta esimerkiksi elinsiirtopotilaan hyljintäriskin suurentumiseen. Myforticia käyttävän potilaan kohdalla vaihto toiseen mykofenolihappovalmisteeseen edellyttäisi seurannan tihentämistä määräajaksi. Mikäli CellCept ja Myfortic eivät tule kysymykseen, kokeillaan vaihtoa atsatiopriiniin.
Myfortic-lääkevalmisteesta hyötyvät erityisesti ne elinsiirron saaneet potilaat, muita munuaistauteja sairastavat potilaat ja reumatauteja sairastava potilaat, jotka saavat mykofenolaattimofetiilista vatsavaivoja tai jotka käyttävät PPI-lääkitystä.
Potilaalla tulisi olla mahdollisuus käyttää hyljinnänestoon valmistetta, joka on hänelle sopivin.
Sidonnaisuudet: Munuais- ja maksaliitto tekee yhteistyötä Novartis Finland Oy:n kanssa.
Helsingissä 20.1.2018
Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto