Siirry sisältöön

Sairausvakuutuslain muuttaminen

Liitto ottaa kantaa sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa lääke- ja matkakorvauksiin.

Tausta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuksen lääkekorvausten vuoden 2016 alusta voimaan tulevaa 45 euron alkuomavastuuta korotettavaksi 60 euroon, ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta 3 eurosta 5 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä lääkekohtaista omavastuuta 1,5 eurosta 2 euroon.

Sairausvakuutuksen matkakustannusten korvausten matkakohtaista omavastuuta ehdotetaan korotettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja korotettua omavastuuta 32 eurosta 50 euroon. Matkakustannusten 272 euron vuotuista omavastuuosuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 euroon, mikä vastaa 12 yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuuksien kustannuksia.

Munuais- ja maksaliiton ehdotukset huomioon otettavaksi hallituksen esityksessä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta

  1. Välittömästi elämää ylläpitävä pitkäaikaissairaiden lääkehoito tulee jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle. Lääkekohtaista omavastuuta ei saa kasvattaa elämää ylläpitävää lääkehoitoa tarvitsevien kohdalla.
  2. Matkakustannusten omavastuuta ei saa korottaa. Lisäksi tulee suunnitella toimenpiteet, joilla omavastuun aiheuttamaa maksurasitusta voidaan siirtää alkuvuodesta pidemmälle ajanjaksolle. Tilausvälityskeskuksista tilattavien matkojen tilauskäytäntöjä tulee monipuolistaa. Puhelimitse tehtävien tilausten rinnalle on luotava vaihtoehtoisia tilauskanavia.

Munuais- ja maksaliitto perustaa ehdotuksensa alla oleviin näkökohtiin.

Lääkekorvaukset

Hallituksen perusteluina omavastuiden kasvattamiselle on säästötavoitteiden lisäksi jakaa lääkekustannuksia yhteiskunnan ja lääkkeen käyttäjän välillä, ohjata tekemään vain tarpeellisia lääkehankintoja sekä lisätä vakuutetun motivaatiota hankitun lääkkeen käyttöön ja vähentää kotiin kertyviä tarpeettomia lääkkeitä.  Munuaissairautta sairastavat sekä elinsiirron saaneet eivät voi valita tai vähentää lääkitystään. Lääkehoito kestää läpi elämän hoitomuodosta riippumatta. Ei ole eettisesti hyväksyttävää eikä perustuslain 6 § mukaista korottaa omavastuuta hengissä pysymisestä. Välittömästi elämää ylläpitävä pitkäaikaissairaiden lääkehoito tulee siten jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle.

Hallituksen esittämät muutokset vaikeuttaisivat merkittävästi lääkehoidon toteuttamista ja heikentäisivät erityisesti pienituloisten munuais- tai maksasairautta sairastavien tilannetta hoitomuodosta riippumatta. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu kohdistuu sekä dialyysihoitoa tekeviin että elinsiirron saaneisiin, joilla on säännöllinen ja useita ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeitä sisältävä lääkehoito. Lääkekohtaisen omavastuun korotus tulisi käytännössä lisäämään heidän maksurasitustaan merkittävästi. Dialyysipotilailla ja elinsiirron saaneilla on ylemmän erityiskorvausluokan mukaisten lääkkeiden lisäksi lääkärin lääkemääräyksellä määrättyjä vitamiinivalmisteita, ihonhoitotuotteita ja ravintolisiä, jotka eivät kuulu korvauksen piiriin. Kaikki lääkärin lääkemääräyksellä määrätyt lääkkeet, jotka ovat olennainen osa munuais- ja maksasairauksiin sairastuneiden hyvää hoitoa, tulee huomioida kokonaismaksurasitusta arvioitaessa.

Alkuomavastuun kustannukset ajoittuvat alkuvuoteen, mikä aiheuttaa osalle sairastuneista suuria vaikeuksia selviytyä taloudellisesti. Toimeentulotuki ei ole ratkaisu, koska sitä ei joko osata hakea tai tarpeesta huolimatta tukea ei myönnetä. Sairastuneen ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa on valittava ravinto tai lääkehoito (Uudenmaan munuais- ja maksayhdistyksen edunvalvontakysely 2015). Lääkehoidon kustannusten nouseminen voi vakavimmillaan heikentää elinsiirron saaneen mahdollisuutta ostaa lääkkeitä, vähentää motivaatiota lääkehoidon toteuttamiseen ja johtaa siirtoelimen menettämiseen.

Munuaissairauteen sairastuneilla alkuomavastuu nostaa erityisesti kotona tehtävän dialyysin kustannuksia. Siirtyminen sairaaladialyysiin tulee sairastuneelle edullisemmaksi vaihtoehdoksi, samalla yhteiskunnan kustannukset dialyysihoidosta kasvavat. Kehitys tulisi olemaan vastoin tavoitetta lisätä kotona dialyysiä tekevien osuutta kaikista hoidossa olevista.

Esimerkkilaskelma: Tilanne ennen alkuomavastuun voimaantuloa ja voimaantulon jälkeen (peritoneaalidialyysiä tekevän henkilön lääkekustannukset)

 20152016
Alkuomavastuu0 €60 € /v
PD-nesteiden lääkekohtainen omavastuu (3 eri nestettä / 2 krt/kk)216 €/vuosi360 €/v
Yksi ylemmän erityiskorvausluokan reseptilääke (4 ostokertaa /vuosi)12 €/vuosi20 €/v
Yhteensä (vuosikatto ei täynnä)228 €/vuosi440 €/v

Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaamisen tavoitteena on se, että vakuutetuilla on yhtäläinen oikeus saada hoitoa tai tutkimusta asuinpaikasta riippumatta. Matkakustannusten matkakohtaista ja vuotuista omavastuuta on nostettu merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Omavastuun korotus on lisännyt erityisesti sairaaladialyysissä olevien matkakustannuksia. Yhteiskunnalle koituvia kustannuksia on pyritty hillitsemään muun muassa matkojen yhdistämistoiminnan lisäämisellä. Vuoden 2015 alussa otettiin lisäksi käyttöön kaksinkertainen eli niin sanottu korotettu omavastuu. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet sekä taloudellista että fyysistä lisärasitusta hoitoihin useita kertoja viikossa matkustaville.  Mikäli potilas haluaa välttää korotetun omavastuun, hänen tulee tilata matkansa Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Yhden puhelun hinta on 0,99 € – 1,74 € + pvm. Tätä kustannusta ei ole otettu huomioon sairastuneelle aiheutuvaa taloudellista kokonaisrasitusta tarkasteltaessa.

Sairaaladialyysissä olevan potilaan on käytävä hoidoissa kolme kertaa viikossa. Näin ollen vuoden 2016 alusta voimaan tulevan omavastuun korotuksen jälkeen vuosikohtainen omavastuu täyttyisi vuoden ensimmäisen kuukauden aikana. Tämä merkitsee kohtuutonta maksutaakka sairastuneelle, jonka taloudellinen toimeentulo on sairauden myötä heikentynyt ja jopa uhattuna. Omavastuu tulisi jakaa pidemmälle ajanjaksolle. Jo nyt on tullut tietoon tapauksia, joissa potilas on jättänyt saapumatta hoitoon, koska hänellä ei ole ollut varaa matkustaa. Dialyysi on elämää ylläpitävää hoitoa, johon jokaisella sairastuneella tulee olla mahdollisuus.

Ehdotetut muutokset eriarvoistavat sairastuneita, koska matkakorvauksia maksetaan eniten harvaan asutuille seuduille, iäkkäille henkilöille ja sairaalamatkoista. Aiotut korotukset kohdistuvat kipeimmin näihin henkilöihin.

Helsingissä 9.10.2015   

Sari Högström

toiminnanjohtaja

Munuais- ja maksaliitto

Kumpulantie 1 A, 6. krs

00520 Helsinki

puh. 050 536 7258

sari.hogstrom@musili.fi