Laaturekisterien turvaaminen
Avoin laatutieto turvaa potilaiden oikeutta parhaaseen hoitoon – laaturekisterit turvattava
Sairauksien hoidon tulokset Suomessa vaihtelevat. Esimerkiksi diabetesta sairastavien hoitotuloksissa
verensokeritasapainon ja kolesterolin osalta on alueellista ja potilasryhmäkohtaista vaihtelua. Tiedämme
tämän, koska Suomessa on vihdoin diabeteksen hoidon kansallinen laaturekisteri, josta eri alueiden keskeiset hoitotulokset käyvät ilmi.
Tietoa hoidon laadusta kertyy Suomessa tällä hetkellä yhdeksään kansalliseen sairausryhmäkohtaiseen
laaturekisteriin, joiden toiminta on vuoden 2023 alusta lakisääteisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) vastuulla. Nyt perustetut rekisterit ovat hyvä alku, mutta niiden toiminnan vakiintuminen edellyttää
resursseja. Sairausryhmäkohtaisia rekistereitä tarvitaan myös jatkossa lisää. Laaturekisterien tulisi kattaa
kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittävimmät asiakas- ja potilasryhmät. Ruotsissa laaturekistereitä on kymmeniä.
Avoimuus ja läpinäkyvyys on julkisen palvelun ja luottamuksen ydintä. Potilaiden ja ammattilaisten on
tiedettävä, miten hoidossa onnistutaan ja tätä tietoa on järjestelmällisesti hyödynnettävä. Laaturekisterien
tietojen avulla ammattilaiset ovat jo onnistuneet kehittämään hoitoa niin, että potilaiden hoitotulokset ovat
parantuneet. Samalla koituu merkittäviä säästöjä, kun kalliilta lisäsairauksilta ja terveysongelmien pahenemiselta voidaan yhä useammin välttyä.
Terveydenhuoltoa halutaan johtaa tiedolla, mutta tosiasiassa sitä on pitkään johdettu rahalla. Akuuttien säästöjen hakemisen sijaan tulee keskittyä vaikuttavuuden parantamiseen. Juuri tässä laatutieto osoittaa
arvonsa: se auttaa ohjaamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja parhaaseen terveyshyötyyn ja vaikuttavuuteen. Suomella ei ole varaa jättää tätä tietoa käyttämättä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yli 20 miljardin euron kustannuksissa laaturekisterien tarvitsema rahoitus on
häviävän pieni niiden hyötyyn nähden. Valtion budjetissa THL:n laaturekisteritoimintaa rahoitetaan nyt 1,4
miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä mahdollistaa toiminnan käynnistymisen, mutta liian hitaasti tarpeisiin
nähden, eikä uusia rekisterejä saada perustettua. Laaturekistereihin investoidut resurssit katetaan muutamassa vuodessa, kun huomioidaan vaihtoehtoiskustannuksissa koituva säästö hoidon vaikuttavuuden
parantuessa.
Jokainen sairastunut haluaa saada parasta mahdollista hoitoa. Laaturekistereistä saatava tieto turvaa
potilaan oikeutta parhaaseen hoitoon ja vahvistaa potilaiden yhdenvertaisuutta. Seuraavan hallituksen on osana vastuullista terveyspolitiikkaa järjestelmällisesti edistettävä laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, lisättävä laaturekisterien rahoitusta ja varmistettava laatutiedon hyödyntäminen alueellisessa toiminnassa ja kansallisessa ohjauksessa.
Suomen Diabetesliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Selkäliitto ry, Suomen sydänliitto
Lisätietoja:
Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Suomen Diabetesliitto ry
Anu Uhtio, toiminnanjohtaja, Suomen Reumaliitto ry