Kotidialyysihoidon lisääminen

Kotidialyysihoidon lisääminen vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia

Krooninen munuaistauti on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, jota sairastaa noin 10 prosenttia väestöstä. Munuaistaudin ennustetaan lisääntyvän merkittävästi seuraavien 10–15 vuoden kuluessa. Taustalla ovat muun muassa diabeteksen lisääntyminen ja väestön ikääntyminen. Munuaisten toiminnan ehtyessä on kolme hoitovaihtoehtoa: keinomunuaishoito eli dialyysi kotona tai sairaalassa, munuaisensiirto ja oireenmukainen hoito.

Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Dialyysihoitoa tarvitsevat potilaat ovat pieni, mutta yhteiskunnalle erittäin kallis ryhmä. Vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat Suomessa arviolta 129 miljoonaa euroa. Tämä on 0,6 prosentin osuus koko Suomen terveydenhuollon noin 22 miljardin euron kustannuksista. Nostamalla kotidialyysipotilaiden osuutta potentiaalinen säästö olisi vuosittain noin 11 miljoonaa euroa.

Suomen Nefrologiyhdistys, Munuais- ja maksaliitto ja Suomen munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö ovat yhdessä laatineet vaikean kroonisen munuaistaudin kansallisen hoitostrategian. Strategian yhtenä tarkoituksena on saada enemmän dialyysipotilaita kotihoitoon ja munuaisensiirtoon. Kotidialyysihoidon etuja potilaalle sairaaladialyysihoitoon verrattuna ovat muun muassa parempi elämänlaatu, toimintakyky sekä mahdollisuus työssäkäyntiin ja opiskeluun. Tavoitteena onkin, että kotidialyysipotilaiden osuus dialyysipotilaista olisi vähintään 40 prosenttia vuonna 2025. Suomen munuaistautirekisterin mukaan 1 903 dialyysipotilaasta 21,5 prosenttia oli kotidialyysissä vuoden 2021 lopussa.

Haasteena kotidialyysien lisäämisessä ovat muun muassa kotidialyysipotilaille aiheutuvat korkeammat kustannukset sairaalahemodialyysipotilaiden kustannuksiin verrattuna. Kotidialyysihoidosta aiheutuvat kustannukset tulee kompensoida potilaille. Tämä on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin heidän hoitonsa järjestäminen sairaalassa. Lisäksi kotidialyysipotilaiden koulutuksen ja seurannan vaatimat henkilöstöresurssit on turvattava ja yliopistosairaaloihin saatava kotidialyysikoordinaattorit.

Jokaisella sairastuneella, jolla on edellytykset kotidialyysihoitoon, tulisi olla siihen mahdollisuus. Tuleva hallitus voi vaikuttaa terveydenhoidon kustannuksiin poistamalla esteitä kotidialyysihoidon lisäämisen tieltä.

Helsingissä 9.5.2023

Ilkka Pörsti, puheenjohtaja, Suomen Nefrologiyhdistys r.y.

Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto ry

Sirpa Kosola, puheenjohtaja, Suomen munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö ry