Maksa ja alkoholi

Pitkään jatkunut alkoholinkäyttö pienemmilläkin annoksilla voi aiheuttaa maksasairauden. Jatkuva alkoholinkäyttö aiheuttaa rasvamaksan. Rasvamaksa ja ylipaino suurentavat vakavan taudin riskiä, jos käyttää runsaasti alkoholia. Hoitamattomana maksasairaus voi edetä kirroosiin ja maksasyöpään.

Alkoholi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon ja leviää kaikkialle elimistöön. Suurin osa alkoholista imeytyy ohutsuolessa, noin 75 %, mistä se kulkeutuu maksaan puhdistettavaksi. Alkoholin hajotessa syntyy runsaasti energiaa. Yksi gramma alkoholia tuottaa noin 7 kcal energiaa eli lähes yhtä paljon kuin yksi gramma rasvaa (9 kcal).

Alkoholi syrjäyttää maksassa muut ravintoaineet ja tällöin sokerin, rasvan ja proteiinin hajoaminen maksassa hidastuu ja ne ohjautuvat varastoitavaksi tai kulutettavaksi muissa kudoksissa. Jos erimerkiksi nauttii 1,5 tuopillista keskiolutta päivittäin, voi siitä kertyä n. 1 kg lisäpainoa kuukaudessa.

Maksan kyky poistaa alkoholia säilyy vakiona juoman määrästä riippumatta. Maksa hapettaa eli polttaa alkoholia suunnilleen 1 g painokiloa kohden tunnissa, kunnes kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä. 80 kiloinen henkilö voi poistaa alkoholia kehosta tunnissa noin 8 g. Alkoholin ensisijainen aineenvaihduntatuote on asetaldehydi, joka on voimakkaasti myrkyllinen ja reaktiivinen yhdiste, ja se voi vaurioittaa proteiineja, DNA:ta ja solukalvoja. Asetaldehydi luokitellaan karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Toimintakyky alkaa heikentyä, kun veressä on 0,5 promillea (0,5 g) alkoholia. Tarkkuutta vaativat tehtävät tai liikenteessä havainnointi alenee ja riski liikenneonnettomuuksiin kasvaa 3–5 kertaiseksi. Mitä korkeammaksi veren alkoholipitoisuus nousee, sitä enemmän kehossa tapahtuu muutosta, liikkeet hidastuvat ja tajunnan taso heikkenee, kun veren promillepitoisuus nousee kahteen promilleen. Korkeammat pitoisuudet ovat hengenvaarallisia ja siitä voi seurata alkoholimyrkytystä tai pahimmillaan aivojen toiminnan lamaantumista.

Alkoholin palamista ei voi juurikaan kiihdyttää, eikä keinoja humalatilan pysyväksi kumoamiseksi tunneta.

Jo 3 annosta eli yli 30 grammaa alkoholia päivässä pidempi aikaisesti lisää maksavaurion riskiä. Suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 24 ja naisilla 16 annosta viikossa. Toisaalta turvallista alkoholin käytön rajaa ei ole olemassa kenellekään.

Maksan ja sen toimintojen rasittuminen ei anna alkuvaiheessa fyysisiä merkkejä. Vasta pitkän ajan kuluessa, kun alkoholin käyttö alkaa muuttaa sekä aivojen toimintaa että ihmisen käyttäytymistä ja ajattelutapoja, oireita ilmaantuu. Kun juominen jatkuu, aivot sopeutuvat alkoholiin ja toleranssi kasvaa. Sama määrä ei enää tuota yhtä voimakasta mielihyvää ja tarvitaan enemmän alkoholia saman vaikutuksen saamiseksi. Annosmäärä kasvaa ja alkoholiriippuvuuden fyysinen ja psyykkinen riippuvuus saattaa kehkeytyy kuin huomaamatta. Toleranssin kasvaessa tunne alkoholin vaikutuksista myös hämärtyy. Maksan toimintaan suurentuvat annokset vaikuttavat negatiivisesti ja voivat johtaa maksan sairastumiseen sekä kirroosiin.