Alkoholimaksasairaus
Päivittäinen, vuosia kestänyt alkoholinkäyttö jo pienemmilläkin annoksilla saattaa aiheuttaa maksasairauden. Runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen pitkittyneen tulehduksen, joka vuosien mittaan johtaa sidekudoksen muodostumiseen eli kirroosiin. Naiset ovat kaksi kertaa herkempiä alkoholin haitoille, etenkin maksasairauksille. Myös ylipaino lisää maksavaurion riskiä.
Kohtalaisen riskin taso naisilla on 7 ja miehillä 14 annosta viikossa. Yksi annos on pullo keskiolutta, pieni lasi viiniä tai 4 senttilitraa viinaa. Tällä kulutustasolla pitempään käytettäessä maksan kuormitus lisääntyy, mikä näkyy kohonneina maksa-arvoina. Suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 24 ja naisilla 16 annosta viikossa. Turvallista rajaa ei ole olemassa kenellekään.
Koholla olevat maksa-arvot havaitaan usein työterveystarkastuksessa tai muun sairauden lääkehoidon takia otetuissa kontrollikokeissa.
Lähes kaikki alkoholin riskikäyttäjät sairastuvat alkoholirasvamaksaan. Alkoholin aiheuttama rasvamaksa voi muuttua nopeasti alkoholihepatiitiksi, joka on alkoholin aiheuttama akuutti maksatulehdus. Alkoholihepatiitin oireita ovat huonovointisuus, vatsavaivat, kuumeilu, keltaisuus ja väsymys. Joissain tapauksissa ei oireita ole lainkaan. Alkoholihepatiitti on vakava sairaus, johon liittyy suuri kuolleisuus.
Alkoholikirroosi on oireeton ennen kuin siihen liittyy komplikaatioita, kuten nesteen kertymistä vastaonteloon, ruokatorvikohjujen vuotoa ja verioksennusta, keltaisuutta, lihaskatoa, impotenssia tai kuukautishäiriötä. Pitkälle edennyt alkoholikirroosi ei parane täysin juomisen loputtua, mutta maksan toiminta voi kohentua. Jos maksakirroosi etenee juomisen lopettamisesta huolimatta, voidaan hoidoksi harkita maksansiirtoa. Tämä edellyttää sitoutumista täysraittiuteen.