Maksasairaus ja seksuaalisuus
Oma, puolison tai lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen ja perheeseen. Parisuhde tarvitsee aikaa ja tilaa. Sitä pitää huoltaa ja muokata elämäntilanteiden mukaan. Puolison sairastuminen herättää tunteita molemmissa. Parisuhteen kannalta on tärkeää, miten asiaa käsitellään.
Vakava sairaus vaikuttaa useasti seksuaaliseen minäkuvaan ja halukkuuteen. Sairaus, lääkitys ja henkinen paine sekä ikääntyminen saattavat aiheuttaa häiriöitä hormonitoiminnassa. Naisilla sairaus voi vaikuttaa kuukautiskiertoon tai kuukautiset voivat loppua kokonaan, mikä vaikuttaa myös hedelmöityskykyyn. Naisille voi olla kuukautiskierron häiriöitä ja varhaisia vaihdevuosien kaltaisia oireita, esimerkiksi kuumia aaltoja. Myös limakalvomuutokset ja emättimen kostumishäiriöt ovat tyypillisiä. Limakalvovaurioiden ehkäisemiseksi on suositeltavaa käyttää yhdynnässä muun muassa apteekista saatavia liukastusvoiteita.
Miehillä erektiohäiriöt ja häiriöt siemensyöksyssä ovat yleisiä. Erektiohäiriöihin on olemassa lääkkeitä ja erilaisia apuvälineitä, joista kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Perheenlisäystoiveisiin voi vaikuttaa hormonitoiminnan häiriöstä johtuva siittiöiden vähäinen määrä tai niiden liikkumattomuus.
Hormonitoiminta palaa ikää vastaavalle tasolle yleensä 6–12 kuukautta mahdollisen maksansiirron jälkeen.
B- ja C-hepatiitti tarttuvat sukupuoliyhteydessä. B-hepatiittitartunnan saaneen sukupuolikumppanin on otettava rokote. C-hepatiittitartunnan saaneen on hyvä käyttää yhdynnässä kondomia.
Raskaus ei vaikuta kroonisten maksasairauksien ennusteeseen. Raskauden ja synnytyksen suunnittelu voi joissakin maksasairauksissa vaatia erityistä huomiota. Raskauden seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.
Virushepatiitit eivät normaalisti vaikuta raskauteen. B-hepatiittivirus voi tarttua äidistä synnytyksen yhteydessä ja tämän vuoksi vastasyntyneille annetaan HB-immunoglobuliinia sekä B-hepatiittirokotus. C-hepatiitissa vastasyntyneen sairastumisvaara on vähäinen. Hepatiitti B- ja C-viruksen kantajilla synnytys voi olla normaali alatiesynnytys. C- ja B-hepatiittipositiivinen saa imettää, jos nännien iho on ehjä.
Autoimmuunihepatiittia (AIH) sairastavat voivat jatkaa kortisoni- ja atsatiopriinilääkitystä raskaudesta huolimatta. Synnytyksen jälkeen maksa-arvoja on syytä seurata, koska AIH voi pahentua. Primaari biliaari kolangiitti saattaa pahentua raskauden aikana, minkä takia tiivis seuranta on tarpeen. Ursodeoksikoolihappolääkitystä voidaan jatkaa raskauden aikana. Pitkälle edennyt maksakirroosi aiheuttaa hedelmättömyyttä, joten raskaudet ovat silloin erittäin harvinaisia.