Maksasairaus ja ravitsemus
Maksasairauteen sairastuneen on tärkeää huolehtia monipuolisesta ja ravitsemuksellisesti laadukkaasta ruokavaliosta hyvän ravitsemustilan ja sopivan painon säilyttämiseksi. Maksasairauteen voi liittyä pulmia niin yli- kuin alipainon kanssa. Sopiva paino on yksilöllinen asia ja siitä on hyvä puhua hoitavan lääkärin kanssa. Lihavuus on entistä useammin kroonisen maksasairauden taustalla, sillä lihavuuteen liittyvä rasvamaksa on lisääntynyt väestön lihomisen myötä. Lihavuus voi myös nopeuttaa maksasairauden etenemistä, esimerkiksi alkoholimaksasairaudessa.
Pitkälle edennyt maksasairaus voi heikentää ravinnon imeytymistä, jolloin elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea syötyä ruokaa. Krooninen maksasairaus lisää proteiinin eli valkuaisaineen tarvetta, sillä pitkälle edenneisiin maksasairauksiin liittyy lisääntynyt proteiinin hajoaminen elimistössä. Proteiinia tarvitaan esimerkiksi lihaksien ja muiden kehon kudosten rakentamiseen sekä vastustuskyvyn ylläpitoon.
Varhainen kylläisyyden tunne, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus voivat vähentää syömistä. Vajaaravitsemus heikentää vastustuskykyä, vähentää lihasmassan määrää ja hidastaa haavojen paranemista. D-vitamiinin suositusten mukaiseen saantiin on hyvä kiinnittää huomiota osteoporoosin mahdollisuuden vuoksi etenkin, jos rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä on todettu häiriötä. Pitkälle edenneen maksasairauden komplikaatioihin saattaa liittyä erityisiä ravitsemussuosituksia, jolloin ravitsemusterapeutin ohjaus on tarpeen.
Aliravitsemus
Maksasairauteen voi liittyä tahaton laihtuminen: paino laskee, vaikka tietoisesti ei laihduta eikä laihtumisen pysäyttäminen onnistu. Tahaton laihtuminen kuluttaa elimistön ravintovarastoja, vähentää lihasmassaa ja -voimaa ja pidemmän päälle johtaa vajaaravitsemustilan kehittymiseen. Vajaaravitsemus heikentää vastustuskykyä, vähentää lihasmassan määrää ja hidastaa haavojen paranemista. Vajaaravitulla myös todennäköisemmin esiintyy maksasairauden komplikaatioita, kuten askitesta eli nestekertymää vatsaontelossa.
Esimerkiksi varhainen kylläisyyden tunne, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus voivat vähentää syömistä. Pitkälle edennyt maksasairaus voi heikentää ravinnon imeytymistä, jolloin elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea syötyä ruokaa.
Maksasairaus saattaa myös lisätä elimistön energiankulutusta. Laihtumisen pysäyttäminen ja painon nostaminen edellyttävät tavanomaista runsaampaa ravinnonsaantia. Päivän aikana on hyvä syödä tiheästi, 2–3 tunnin välein, pieniä aterioita ja välipaloja, sillä runsaamman ruokamäärän jakaminen pieniin kerta-annoksiin onnistuu todennäköisesti paremmin kuin annoskokojen kasvattaminen.
Aterioiden välillä on hyvä nauttia ravintopitoisia juomia, kuten täysmehua, maitoa tai smoothieta. Pieniin annoksiin saa lisää energiaa esimerkiksi käyttämällä runsaammin rasvaa. Normaali- tai runsasrasvaisten elintarvikkeiden käyttö kevyttuotteiden sijaan on suositeltavaa. Ruoka-annoksiin voi lisätä lusikallisen rasvaa. Kotoisia rasvalisiä ovat esimerkiksi kasviöljy, voi, majoneesi, kuohukerma ja pähkinävoi. Kastikkeet tuovat ruoka-annoksiin makua, mehevyyttä ja lisäenergiaa.
Myös sokeri tuo lisäenergiaa ruokiin, joten marjakiisselin päälle voi ripotella sokeria ja ruoan lisukkeena tarjota lusikallisen hilloa. Runsaasti energiaa ja proteiinia sisältäviä välipaloja ovat esimerkiksi kermarahka, juustomunakas ja graavilohivoileipä.
Ruoka-annosten proteiinimäärää voi kotikonstein lisätä esimerkiksi maitorahkalla, kananmunalla, maitojauheella, pähkinärouheella tai juustoraasteella. Jos tavanomainen ruoka ei riitä laihtumisen pysäyttämiseen, voi kokeilla myös apteekin kliinisiä täydennysravintovalmisteita: käyttövalmiita juotavia ja lusikoitavia tuotteita sekä jauheita, joita lisätään ruoan tai juoman joukkoon. Täydennysravintovalmisteet sisältävät runsaasti energiaa ja proteiinia, joten jo pieni annos lisää tehokkaasti ravinnonsaantia.