Potilaan oikeudet
Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään vuoden välein ilmoittamalla siitä kirjallisesti sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.
Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella sellaisella hyvinvointialueella, jonka alueella hänen kotikuntansa ei sijaitse, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin hyvinvointialueensa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta.
Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen, jos toimintayksiköllä on mahdollisuus järjestää asia.
Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
Potilaan on päästävä kiireelliseen hoitoon nopeasti, jos hänen sairautensa tai vammansa edellyttää sitä. Terveyskeskukseen on saatava arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi.
Potilaan hoidon tarve on arvioitava saman päivän aikana, kun hän on ottanut yhteyttä terveydenhuoltoon. Hoidon tarve voidaan usein arvioida jo puhelimessa. Arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa, kun kysymys on sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.
Sairaalassa terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Arvio voidaan tehdä lähetteen perusteella tai potilas voidaan kutsua tutkimuksiin sairaalaan.
Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeelliseksi, hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa.
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava välittömästi muutoksen syy ja hoitoon pääsyn uusi ajankohta.
Mikäli sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määrätyssä ajassa, sen on järjestettävä hoito muualla, esimerkiksi toisessa sairaalassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Tästä ei saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.
Potilaalla tulee olla asianmukainen ja ajantasainen hoitosuunnitelma, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista, yksilöllistä ja laadukasta. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaishoidossa olevia potilaita. Hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan hoitoa koskevat linjaukset, hoidon järjestäminen sekä seuranta.
Hoitosuunnitelman laatimisesta ja sen asianmukaisuudesta vastaa viime kädessä potilasta hoitava lääkäri. Koska hoidosta on päätettävä yhdessä potilaan tai potilaan ollessa estynyt tämän omaisen kanssa, myös hoitosuunnitelma on hyvä laatia yhteistyössä heidän kanssaan. Heille on lisäksi kuvattava tilanne ymmärrettävästi. Potilaan kannalta paras hoitosuunnitelma saavutetaan neuvotellen potilaan ja tarvittaessa omaisen kanssa.
Mahdollisimman monen potilasta hoitavan tahon on hyvä osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Hoitohenkilöstöstä omahoitajan on tärkeä olla läsnä hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Esimerkiksi hoitokokous on hyvä paikka hoitosuunnitelman laadintaan. Kukin ammattiryhmä huolehtii omasta osuudestaan kokonaishoitosuunnitelman mukaisesti ja voi laatia myös oman tarkentavan suunnitelmansa, esimerkiksi hoitotyön suunnitelman tai fysioterapiasuunnitelman. Suunnitelmassa on huomioitava myös potilaan mahdollinen kuntoutuksen tarve, jolloin myös kuntoutushenkilöstön on hyvä osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Lääkärin ei siis tule tehdä pitkäaikaishoitopotilaan hoitosuunnitelmaa yksin. Hoitosuunnitelmassa on myös syytä linjata, miten toimitaan akuuttitilanteessa sekä elämän loppuvaiheessa.