Voisiko sinulla olla munuaistauti?
Jopa joka kymmenes suomalainen aikuinen sairastaa kroonista munuaistautia. Munuaistauti kannattaa todeta ajoissa, koska sen etenemistä voidaan hidastaa. Diabetesta, verenpainetautia ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat ovat riskissä sairastua myös munuaistautiin. Krooninen munuaistauti on helppo todeta veri- ja virtsakokeella.
Tietoisuuskampanjan kroonisen munuaistaudin varhaisesta tunnistamisesta järjestää Munuais- ja maksaliitto. Kampanja perustuu Suomen Nefrologiyhdistyksen Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategiaan. Kampanjan järjestämistä tukevat AstraZeneca, Bayer ja Boehringer Ingelheim.
Kuka on vaarassa sairastua munuaistautiin?
Riski sairastua munuaistautiin on kohonnut muun muassa diabetesta, verenpainetautia ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla. Myös lihavuus ja suvussa oleva munuaissairaus sekä aiempi akuutti munuaisvaurio lisäävät sairastumisriskiä.
Jos kuulut riskiryhmään, munuaistesi kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti veri- ja virtsakokeella 1–2 vuoden välein.
Miksi krooninen munuaistauti on tärkeä todeta varhain?
Varhaisessa vaiheessa oleva munuaistauti ei yleensä aiheuta oireita, minkä vuoksi se saattaa jäädä havaitsematta. Munuaistauti olisi kuitenkin tärkeää havaita ajoissa, koska sen etenemistä voidaan hidastaa oikealla lääkityksellä ja terveellisillä elintavoilla.
Miten krooninen munuaistauti todetaan?
Krooninen munuaistauti on helppo todeta edullisilla veri- ja virtsakokeilla.
Jos tunnistat kuuluvasi riskiryhmään, sinun kannattaa hakeutua terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Pyydä lääkäriä määräämään munuaisen toimintaa mittaavat veri- ja virtsakokeet.
Munuaisten toimintaa tutkitaan mittaamalla veren kreatiniinipitoisuus. Kreatiniini on lihasten aineenvaihdunnan lopputuote. Munuaistoiminnan huonontuessa munuaiset eivät poista sitä verestä normaalisti ja sen määrä veressä nousee. Munuaistoimintaa arvioitaessa on tärkeä tutkia myös virtsanäyte, sillä munuaisvaurion seurauksena virtsaan voi erittyä valkuaista tai punasoluja. Lievästi viitearvojen ulkopuolella olevista arvoista ei välttämättä tarvitse huolestua, mutta ne on hyvä silti tarkastaa myöhemmin uudelleen.
Miten kroonista munuaistautia hoidetaan?
Elintapahoito on munuaisten vajaatoiminnan hoidon peruspilareita. Tärkeintä on verisuonten suojaaminen. Korkea verensokeri ja verenpaine vaurioittavat munuaisten pieniä verisuonia. Näiden arvojen seuranta on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan aloittaa sopiva lääkehoito elintapahoidon lisäksi. Munuaistautiin sairastuneilla on suurentunut riski sydän- ja verisuonitapahtumiin, minkä vuoksi lääkehoidolla ja ruokavaliolla hoidetaan myös veren korkeita rasvapitoisuuksia.
Miten voit itse suojata munuaisiasi?
Opas: Voisiko sinulla olla munuaistauti?
Lue lisää munuaistaudin varhaisesta tunnistamisesta ja hoidosta Munuais- ja maksaliiton oppaasta. Voit tilata opasta myös jakoon esim. terveydenhuoltoon.
Miksi munuaistauti on tärkeä todeta ajoissa
Nefrologi Paula Mantula kertoo, miksi munuaistauti on tärkeä ajoissa, ja mitä itse voit tehdä suojellaksesi munuaisiasi.
Marjo kuuluu munuaistaudin riskiryhmään
Marjo sairastaa tyypin kaksi diabetesta. Hän etsi tieto sairaudesta ja lähti mukaan vertaistukiryhmään. Vasta siellähän kuuli, että diabetes voi vaurioittaa myös munuaisia. Se kuulosti pelottavalta.
Yleisöwebinaari
Voisiko sinulla olla munuaistauti?
Diabetes, korkea verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus lisäävät riskiä sairastua krooniseen munuaistautiin. Munuaistesi kunto voidaan testata yksinkertaisella veri- ja virtsakokeella. Kun munuaistauti todetaan ajoissa, sen etenemistä voidaan hidastaa. Oikea ravinto, tupakoimattomuus, liikunta ja painonhallinta ovat tärkeä osa munuaistaudin hoitoa.
Webinaarissa professori Patrik Finne kertoo munuaistaudin varhaisesta toteamisesta ja hoidosta. Luennolla kuullaan myös terveellisten elintapojen omaksumisesta ja ylläpitämisestä sekä apteekin roolista munuaistautien tunnistamisessa.
Päättäjäwebinaari
Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito
Suomen nefrologiyhdistyksen Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategia julkaistiin tammikuussa 2025. Munuaistaudin kehittymistä voidaan hidastaa ja yhteiskunnan kustannuksia vähentää seulonnan ja oikea-aikaisen hoidon järjestämisellä sekä potilaiden omahoidon valmiuksien lisäämisellä.
Webinaarin avaa kansanedustaja Ville Väyrynen. Suomen nefrologiyhdistyksen uudesta strategiasta puhuu nefrologian erikoislääkäri Satu Mäkelä, TAYS. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen puhuu hyvinvointialueen mahdollisuuksista sairauksien ennaltaehkäisevään toimintaan ja seulontaan. Terveystaloustieteellisen näkökulman webinaariin tuo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. Munuaistaudin varhainen tunnistaminen vaikuttaa sote-kustannuksiin, elämänlaatuun ja toiminta- ja työkykyyn.
Voisiko sinulla olla munuaistauti? -kampanjan järjestää Munuais- ja maksaliitto. Kampanja perustuu Suomen Nefrologiyhdistyksen Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategiaan. Oppaan painatusta ja some- ja radiokampanjan sekä webinaarien järjestämistä tukevat AstraZeneca, Bayer ja Boehringer Ingelheim.
Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -Suomen strategia, Suomen Nefrologiyhdistys ry, 2025, https://www.e-julkaisu.fi/Munuaistaudin_tunnistaminen_ja_hoito/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
